EPV Aurinkovoiman ennätyssuuri aurinkopuisto rakennetaan kestävästi entiselle turvesuolle
Entiselle turvetuotantoalueelle Lapuan Heininevalle valmistuu vuonna 2025 Suomen suurimpiin kuuluva EPV Aurinkovoima Oy:n aurinkopuisto. Swecon aurinkoenergian suunnittelijoiden työtä ohjasi alusta lähtien asiakkaan tinkimätön halu tutkia asiat perusteellisesti. Se varmisti myös kestävän ja kustannustehokkaan lopputuloksen.
EVP Energia on yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista, ja nyt sen tytäryhtiö EPV Aurinkovoima Oy on suunnittelemassa Lapuan Heininevalle ensimmäistä aurinkopuistoa. Se tulee olemaan Suomen suurin yhtenäiselle alueelle rakennettu aurinkovoimala, jossa aurinkopaneeleilla täytetään noin 120 hehtaarin kokoinen entinen turvetuotantoa
”Tavoitteenamme on tuottaa hiilineutraalia sähköä omistajayhtiöillemme eli sähköyhtiöille eri puolilla Suomea”, kertoo EPV Energia Oy:n sähkö- ja automaatiopäällikkö Jani Aurell. Puiston noin 100 megawatin piikkiteho (MWp) tulee tuottamaan vuositasolla noin 6000 omakotitalon tai noin 20 000 sähköauton keskimääräisen sähkökulutuksen. Puisto lisää EPV:n uusiutuvan sähkön tuotantoa noin 6 prosenttia, ja samassa suhteessa laskevat CO2-päästöt.
Swecon aurinkoenergian asiantuntijat vakuuttivat Aurellin heti esi- ja konseptisuunnittelussa. ”Suunnittelijat ottivat ohjat käsiinsä, kyselivät meiltä tarkennuksia ja lähtivät viemään hommaa eteenpäin. Pelkän ideoiden puhtaaksi piirtämisen sijaan saimme heiltä todellista know-howta.”
Aurinkopuiston sijoitus turvesuolle säästää luontoa
EPV omistaa turvesoita Heininevan lisäksi muualtakin eteläiseltä Pohjanmaalta. Swecon energia-asiantuntija Elis Petäjän mukaan laajan aurinkopuiston sijoittaminen turvesuolle on monessa mielessä ympäristökestävä ja järkevä valinta.
”Yhtenäistä pinta-alaa löytyy paljon, eikä varjostavia puita tai rakenteita ole. Lisäksi turvesuolla ei ole tarvetta hakata metsää voimalan tai kulkuyhteyksien tieltä, koska huoltotiet ovat valmiina.”
Turvesoiden erityispiirteenä on paloturvallisuuden huomiointi erityisesti suunnittelun ja rakentamisen aikana. Aurell korostaa, että mitä pidemmälle suunnittelutyö ja rakentaminen etenevät, sitä työläämmäksi ja kalliimmaksi muutostyöt tulevat. Siksi yhteistyö paloviranomaisten kanssa aloitettiin hankkeessa jo varhain.
”Paloviranomaiset toivat hankkeeseemme monia hyviä näkökulmia ja ideoita paloturvallisuuden parantamiseksi. Kuiva turvesuo on turpeennoston aikana paloherkkä, mutta kun aurinkopuisto valmistuu, turvesuon pinta peittyy vähitellen kasvillisuuteen. Kovettunut kuoriturve ei enää pölise, ja paloriski tippuu huomattavasti.”
Aurinkovoimalan konsepti suunniteltiin yksityiskohtaisesti
EPV:n perusteellisuudesta suunnittelun suhteen kertoo, että konseptisuunnitelmaa täydennettiin huoltokonseptisuunnitelmalla. Suunnittelijan sydäntä lämmittikin päästä viilaamaan aurinkopuiston yksityiskohtia kuntoon alkaen siitä, kun paneelit saapuvat Vaasan satamaan.
”Asiakas halusi miettiä tarkkaan, miten voimalan ylläpito kannattaa järjestää, ja pääsimme miettimään vaihe vaiheelta niin rakentamisen asennusaikataulun ja työvaiheet kuin logistiikan huoltoreittejä ja pysäköintialueita myöten”, Petäjä kertoo. ”Samalla asiakas oli todella avoin ehdotuksille siitä, mikä olisi parasta ja tehokkainta.”
Aurellista kyse on laadusta ja käyttövarmuudesta. ”Heininevan puisto on valtavan suuri, joten jos teemme jonkin systemaattisen virheen suunnittelun alkumetreillä, se skaalautuu myöhemmin moninkertaiseksi.”
Asiakkaan toiveena oli alusta lähtien perustaa aurinkovoimala kelluvalle rakenteelle, jossa asennustelineet ja aurinkopaneelit lepäävät maata pitkin kyljellään olevien betonipalkkien päällä Tietoa maaperän käyttäytymisestä saatiin EPV:n toteuttamasta parin paneelirivin demovoimalasta. ”Kelluva rakenne osoittautui selvästi porapaalutusta kustannustehokkaammaksi”, Aurell sanoo.
Petäjä pitää EPV:tä suurten aurinkovoimahankkeiden uranuurtajana. ”Heininevan hanke todistaa, että aurinkopuiston perustaminen on turvesuolle mahdollista ja vieläpä kannattavasti.”
Kaikki 140 000 aurinkopaneelia kirjattiin koordinaatistoon
Hankkeen innovatiivisuus ei rajoitu vain perustamistapaan, vaan puistossa testataan esimerkiksi uudentyyppistä invertteritekniikkaa ja suuntautuvia telineitä, jotka seuraavat auringonkiertoa. Lisäksi jokaisen paneelin betonipalkeille on laskettu koordinaatit, joilla ne asennetaan paikoilleen moderneilla nostokaivureilla.
”Sama koordinaattinumerosarja auttaa erottamaan eri lohkojen jokaisen paneelin noin 140 000 muun paneelin joukosta, mikä helpottaa ylläpitoa huomattavasti”, Petäjä sanoo. Peräkkäin asetettuna paneeleista muodostuisi 100 kilometrin pituinen jono, joten rikkoutuneen paneelin löytäminen jalan tai mönkijällä olisi valtava työ. ”Ylläpidossa tullaankin hyödyntämään muun muassa lämpökameralla varustettuja droneja.”
Ensimmäiset aurinkopaneelit kytketään verkkoon mahdollisesti jo vuoden 2024 lopulla, ja koko hanke valmistuu vuotta myöhemmin. Heininevan aurinkovoimahankkeelle on myönnetty Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta 12 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 64,5 miljoonaa euroa.
Kuvat: EPV Energia Oy