Tietomallinnus ohjaa Seurahuoneen peruskorjausta loistohotelliksi
Tietomallinnus ohjaa Seurahuoneen peruskorjausta loistohotelliksi
Seurahuoneen, Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä Hansatalon muodostama kokonaisuus on Helsingin ydinkeskustan tutuimpia maamerkkejä. Swecon tietomallikoordinaattorit ohjaavat arvokiinteistön peruskorjausta pääkaupungin uudeksi luksushotelli Hotel Grand Hansaksi. Tietomallia tullaan hyödyntämään myös kohteen käytön ja ylläpidon aikana.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Ylva omistaa vuonna 1912 valmistuneen Seurahuoneen kiinteistön. Siitä on tulossa osa Pohjoismaiden ensimmäistä Hyatt-hotelliketjun loistohotellia. Vuoden 2022 lopussa Helsinki saa uuden viiden tähden hotellin pääkaupungin ykköspaikalle Mannerheimintien ja Kaivokadun kulmaan.
Hotel Grand Hansaan kuuluu Seurahuoneen lisäksi osia Uudesta ylioppilastalosta. Molemmissa toteutetaan laajoja purkutöitä.
”Suurimmat tilamuutokset koskevat 224 uuden hotellihuoneen rakentamista, kun ahtaista toimistoista ja hotellihuoneista muokataan avaria ja ylellisiä tiloja”, kertoo Ylvan rakennuttajapäällikkö Verneri Lehtovirta.
Teknisesti haastavin tehtävä on Hansatalon korottaminen hotellin moderneimmaksi osaksi lasijulkisivuineen. Ylioppilastalon kupoliin on suunnitteilla samppanjabaari ja kiinteistömassan keskelle talvipuutarha. Kellariin muokataan loisteliaat spa- ja saunatilat sekä viiden tähden hotellille sopiva viiden tähden kuntosali. Silti paljon jätetään myös ennalleen.
”Myöhäisjugendia edustava Seurahuone kuuluu asemakaavassa tiukimpaan SR-1-suojeluluokkaan, joten esimerkiksi julkisivuun ei kosketa”, Lehtovirta sanoo. ”Suojelemme yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa myös monia arvokkaita sisätiloja, kuten auloja, portaikkoja ja kabinetteja.”
Historiallisen kohteen lähtötiedot saatiin laserkeilaamalla
Iäkäs arvokiinteistö oli poikkeuksellisen monimuotoinen kohde pelkästään purkutöiden kannalta. Mittaamisen ja mallintamisen taso oli määriteltävä tarkasti.
”Tietomallikoordinoinnin ensimmäinen kriittinen piste oli mittausohjelman laatiminen ja sen jälkeen päätös siitä, mitä kaikkea mallinnetaan”, Lehtovirta sanoo. Tietomallinnus auttoi hahmottamaan kokonaisuuden ja paikkaamaan lähtötietojen puutteita. ”Esimerkiksi vuokralaisten tekemiä korjaussuunnitelmia oli paljon, mikä teki tiedonhallinnasta haastavaa.”
Kiinteistökokonaisuus laserkeilattiin ennen ja jälkeen purkutöiden, koska piirustusten mittatarkkuus kaipasi paljon täsmentämistä.
”Pohjakuvissa oli kymmenien senttien heittoja”, kertoo Swecon tietomallimanageri Juuso Erkkilä. ”Laserkeilaus antoi tarkat lähtötiedot esimerkiksi rakennusten sijainnista ja eri rakenteiden paksuudesta.”
Lehtovirran mukaan BIM-koordinaattorilla oli erittäin tärkeä rooli hankkeen urakoitsijahankinnoissa ja suunnitelmien yhteensovituksessa. ”Rakennusten läpi tullaan rakentamaan uudet tekniikka- ja hissikuilut, joten tietomallikoordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa suunnitelmien korkea laatu ja ristiriidattomuus”, Lehtovirta korostaa.
Pilvessä sama tietomalli on kaikkien käytössä
Hankkeessa aiotaan toteuttaa kunnianhimoista menettelyä, jossa hankkeen erillissuunnittelijat ja arkkitehti toimivat pilvipalvelun kautta samassa tietomallissa.
”Ramboll päivittää Arkkitehdit Soini & Horton tietomallia pilvipalvelussa niin kauan, että olemassa olevat rakenteet on saatu selvitettyä suunnittelua varten mahdollisimman tarkkaan”, Erkkilä kertoo. ”Ensimmäistä kertaa suomalaisessa rakennushankkeessa työskennellään yhden ajantasaisen mallin kanssa, jota voidaan muokata eri paikoista.”
Hankkeen edetessä tietomallilla tullaan havainnollistamaan suunnitteluratkaisuja eri osapuolille. ”Virtuaalimallissa voimme käydä läpi ratkaisuja käyttäjän, kiinteistönomistajan ja viranomaisten kanssa. Visualisoinnista on apua myös sisäisessä keskustelussa”, Lehtovirta sanoo.
Tietomalli viedään perinteistä tarkkuustasoa pidemmälle, jotta se toimii myös hotellin käytön ja ylläpidon aikana. ”Suunnittelijoille on määritelty tarkat vaatimukset, jotta tietoa pystytään jalostamaan ja mallia käyttämään tulevaisuudessa myös ylläpitomallina”, Erkkilä toteaa.