Helsingin kaupungin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Yksi varteen otettavista keinoista on maalämpö. ”Maalämmön potentiaalin selvittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun laadimme uuden maanalaisen yleiskaavan suunnitteluperiaatteita”, kertoo projektipäällikkö Pekka Leivo Helsingin kaupungin teknistaloudellisesta yksiköstä.

”Tavoitteena on lisätä maanalaisten tilojen monipuolista käyttöä ja kalliotilojen hyödyntämistä. Kaavaehdotuksen on määrä valmistua vuoden vaihteessa”, lisää kaavasta vastaava Eija Kivilaakso Helsingin maankäytön yleissuunnittelusta.

Swecon asiantuntijat selvittivät, riittävätkö maanalaiset resurssit sekä maalämpökaivojen että uusien maanalaisten tilojen, kuten liikennetunneleiden ja vesihuoltolaitosten rakentamiselle eri alueilla. ”Lisäksi arvioimme, mikä osa kaupungin kokonaislämmöntarpeesta voidaan kattaa maalämmöllä”, toteaa maankäytön asiantuntija arkkitehti Maritta Heinilä Swecolta.

Tiivis kaupunkirakentaminen on maalämmölle haaste

Helsingin maanalainen yleiskaava vuonna 2011 oli laatuaan ensimmäinen. Myöskään yhtä kattavaa maalämpöselvitystä ei ole laadittu Suomessa aikaisemmin. Selvityksen yksi osakokonaisuus oli maankäytön suunnittelu, johon liittyi ympäristövaikutusten arviointia ja paikkatietoselvityksiä.

”Etsimme myös ratkaisuja juridisiin kysymyksiin, koska maanomistajien tasapuolinen kohtelu on kaavoituksessa ja siksi myös maalämmön suunnittelussa erittäin tärkeää”, Heinilä korostaa.

Toinen osa-alue oli maalämpö- ja energiajärjestelmien suunnittelu. ”Arvioimme kaupungin kokonaislämmitystarpeen ja simuloimme maalämpökenttiä poikkeuksellisesti alue kerrallaan. Perinteisesti simuloinnit toteutetaan rakennus rakennukselta”, kertoo Swecon maalämpöjärjestelmien asiantuntija Mika Penttinen.

Helsingin kaupungille oli tärkeää, että asioita käsiteltiin useista näkökulmista. ”Swecon substanssiosaaminen sekä maankäytön että tekniikan suunnittelussa on erittäin laaja-alaista”, Leivo toteaa.

Kun talotekniikka- ja paikkatiedot yhdistettiin, selvisi, missä maalämmölle on tilaa. ”Tiivis ja korkea rakentaminen on usein ristiriidassa maalämmön tilavaatimusten kanssa. Suurin potentiaali on pientaloalueilla”, sanoo Swecon elinkaarisuunnittelun projektipäällikkö Niina Laasonen.

Selvitys antoi kaupungille tietoa jatkosuunnittelua varten. ”Tiedämme nyt maalämpöpotentiaalin ja sen, ettei maalämpö toimi kiinteistökohtaisena järjestelmänä tehokkaasti rakennetuilla alueilla”, Leivo sanoo. ”Huomio kannattaakin kääntää alueellisiin maalämpöjärjestelmiin. Silloin pystymme hyödyntämään maalämpöpotentiaalin parhaalla mahdollisella tavalla.”

Maalämpökaivojen rakentaminen on aloitettava tänä vuonna

Selvityksen mukaan maalämmöllä voidaan varmistaa Helsingin hiilineutraaliustavoite ja tuottaa teoreettisesti laskettuna 14–18 prosenttia kokonaislämmöntarpeesta vuonna 2035.

Maalämpökapasiteetti riittää vain, jos kaupungin lämmitystarve pysyy nykytasolla. ”Maalämmön mahdollisuuksien lunastaminen vaatii välittömiä tekoja, kuten taloyhtiöiden energiaremontteja ja tilavarauksia alueellisille energiaratkaisuille”, sanoo Laasonen.

Kaupunki on valmis seuraaviin askeliin. ”Jos otamme maalämmön osaksi normaalia maankäytön ja kunnallistekniikan suunnittelua, mikä mahdollistaisi alueellisten maalämpöjärjestelmien toteutumisen myös muualle kuin korttelialueille”, Leivo toteaa.

Lue lisää Swecon vesihuoltopalveluista

Tutustu Swecon maankäytön suunnittelupalveluihin