Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus oli Swecon kustannus- ja määrälaskijoille unelmatyö
Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjauksen budjetille ja aikataululle oli asetettu tiukat raamit. Swecon kustannus- ja määrälaskijat pistivät peliin parasta osaamistaan, kun teatteri uudistettiin alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaetieton.
Kaupunginteatterin peruskorjauksen hankesuunnittelu alkoi vuonna 2013. Ensimmäisiä mutkia matkaan toi taantuma, jonka vuoksi Helsingin kaupunki joutui harkitsemaan tarkkaan, mitä hankkeita toteutetaan ja mitä yksittäisissä hankkeissa tehdään.
”Teatterin peruskorjaus ei ollut kaupungille ihan tavallinen hanke”, kertoo Helsingin kaupungin kustannuslaskennan asiantuntija Lea Kivilahti. Toteutuksesta vastasi Helsingin Kaupunginteatterin säätiö, jolle Helsingin kaupunki takasi peruskorjauksen tarvitseman lainan. Kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus toimi hankkeessa konsulttina.
”Raamit olivat tiukat, mutta kaupunki ja rakennuttajakonsultti ymmärsivät, että nyt jos koskaan kustannus- ja määrälaskentaan kannattaa satsata”, kertoo Swecon johtava kustannusasiantuntija Leena-Kaisa Laitinen, joka vastasi peruskorjauksen kustannusarvioista ja määrälaskennan ohjauksesta.
Kustannuksia ja määriä tutkittiin moneen kertaan hankkeen eri vaiheissa. ”Tarvesuunnittelussa luotiin ensimmäinen kustannusarvio ja hankesuunnittelussa määriteltiin tarkasti, mitä tullaan tekemään ja mihin hintaan”, Kivilahti kertoo. Yleis- ja toteutussuunnittelun aikana analysoitiin eri ratkaisuja ja niiden kustannuksia. ”Aluksi tarkoitus oli syventää pienen näyttämön lisäksi ison näyttämön monttua, mutta siitä luovuttiin, koska kustannukset olisivat karanneet käsistä.”
Korjaustöiden akuutti vaihe kesti kaksi vuotta. Sinä aikana kustannuslaskijat arvioivat muun muassa muutostöihin ja logistiikkaan liittyviä lisäkustannuksia. ”Keskeisellä paikalla Helsingin ytimessä oli mietittävä tarkkaan, miten toimitukset saadaan perille ajallaan. Onneksi tontti on riittävän iso eikä kadulta tarvinnut vuokrata ylimääräistä tilaa”, Laitinen muistelee.
Yksityiskohtien valtava määrä piti laskijat kiireisinä
Peruskorjaus alkoi taloteknisenä saneerauksena, mutta jo hankesuunnittelussa rakentamisen luonne muuttui suojeltavan kohteen kokonaisvaltaiseksi perusparannukseksi. Teatteri haluttiin kunnostaa juhlavuoden 2017 kunniaksi lattiasta kattoon niin teatterilaisille kuin yleisölle.
”Kustannus- ja määrälaskenta oli yksityiskohtineen valtava urakka”, Laitinen kiteyttää. Jokaiselle suunnitelmalle, tilalle ja yksityiskohdalle määriteltiin hinta Museoviraston ja kaupunginmuseon ohjauksessa. Hankkeen laajuudesta kertoo myös se, että Suomen suurin ammattiteatteri sisältää kaksi näyttämöä ja lavastamon sekä useita lämpiöitä, pukuhuoneita ja harjoitustiloja.
”Yhteen tilaan saattoi liittyä useita toimenpiteitä, kun jokaiselle seinälle, pinnalle, pöydälle ja penkille määritettiin yksilölliset korjaustoimet. Kaikki puu- ja marmoriosat entisöitiin ja vanhat nahkakalusteet puhdistettiin. Erillishintojen laskemista oli valtavan paljon” Laitinen naurahtaa.
Kaikkea ei voitu kunnostaa, jolloin haasteeksi muodostui suojellun yksityiskohdan korvaaminen uudella ratkaisulla: ”Toteutuksessa oli aina vain kaksi vaihtoehtoa: entisöinti tai ennallistaminen”, Kivilahti korostaa. Oman haasteensa toivat esimerkiksi rakennusaineiset kanavat, joiden sisään moderni tekniikka piti mahduttaa.
”Lopputuloksen piti näyttää samalta kuin ennenkin, vaikka kukaan ei enää paikallavala betonisia IV-kanavia”, Laitinen kertoo. Elementtejä ei voitu tehdä samannäköisiksi, koska pinnaltaan täysin samanlaista raakalautaa ei ole olemassa. ”Niinpä laskimme, mitä maksaa, kun vanhasta muottipinnasta tehdään ensin malli ja vasta sen avulla uusi betonielementti.”
Mielenkiintoisia haasteita asiantuntijoille toi myös julkisivulaattojen uusinta. Alkuperäiset julkisivulaatat oli tehty Arabian tehtailla jo vuonna 1967. ”Kukaan ei tiennyt, miten voisimme korvata laatat uusilla, kunnes apuun löytyi Pentikin keramiikkatehdas Posiolla ja laattojen 75 vuoden ikään ehtinyt suunnittelija!” Laitinen kertoo. Pentik toteutti lopulta tuhansia uusia julkisivulaattoja, ja noin 2000 laattaa puhdistettiin.
Suunnittelijoiden tietomalli oli korvaamaton apu
Tietomallinnus oli kustannuslaskennalle apuväline, jolla yksittäiset tilat huonekorkeuksineen ja ominaispiirteineen löydettiin valtavasta rakennusmassasta. ”Teatterissa on niin vaihtelevia tiloja, että vasta laserkeilamittaus ja sen perusteella tehty mallinnus tasokuvineen antoivat tarvittavat tiedot määrien totuudenmukaiselle laskemiselle”, Kivilahti sanoo.
Laitinen kiitteleekin peruskorjaukseen osallistuneita arkkitehtejä ja suunnittelijoita. ”Saimme käyttöömme valtavan hyvät suunnitelmat, lähtötiedot ja tietomallin, joten meidän tehtäväksemme jäi vain löytää jokaiselle yksityiskohdalle hintalappu.”
Arvorakennus loistaa uutena mutta alkuperäisenä
Teatterin entisöinti on tehty niin huolella, että kävijän on vaikea nähdä merkittäviä muutoksia. Uusi julkisivuvalaistus nostaa rakennuksen esiin entistäkin upeammin syys- ja talvipimeillä. ”Kaikki on puhdasta ja siistiä. Messingit on kiillotettu ja puupaneelit puhdistettu. Ja silti tilat tuntuvat samalta kuin ennenkin!” Laitinen iloitsee.
Kattavan peruskorjauksen ansiosta Helsingin kaupungilla on ylpeytenään arvorakennus, joka kukoistanee seuraavat 100 vuotta. ”Kaupunginteatteri on yksi kaupungin tärkeimmistä kulttuurirakennuksista”, Kivilahti korostaa. Hän onkin ylpein lopputuloksessa siitä, miten alkuperäisiä ratkaisuja kunnioitettiin ja teatteri säilytti arvokkaan olemuksensa. ”Peruskorjausta voi verrata oikeastaan vain Finlandia-talon vastaavaan korjaukseen. Lopputulos näyttää siltä kuin mitään ei olisi tehty, vaikka kaikki tekniikka on uusittu.”
Yhteistyö Helsingin kaupungin ja Swecon välillä on jatkunut muun muassa muissa suojelluissa arvokiinteistöissä, kuten Hakaniemen kauppahalliin peruskorjauksessa. ”Swecolta löytyy ammattitaitoa ja laajaa osaamista sekä resursseja myös vaativiin hankkeisiin”, Kivilahti toteaa.