Helsingin uudistetun ratapihan kautta kulkee vuorokaudessa 200 junaa nykyistä enemmän

Väylävirasto uudisti Helsingin ratapihan toimintaa, raiteita, sähköistystä ja turvalaitejärjestelmiä laajassa perusparannushankkeessa. Vuoden 2022 alusta lähtien ratapihan kautta pystyy kulkemaan noin 200 junaa nykyistä enemmän, mikä nostaa kapasiteettia koko Suomen rataverkossa. Sweco toimii hankkeen rakennuttajakonsulttina.

Helsingin ratapihan toiminnan parantaminen (HELRA) on historiallinen hanke monesta syystä. Ensimmäistä kertaa ratapihalla tehdään laajoja muutostöitä, joissa uudistetaan niin vaihteita, sähkörataa kuin turvalaitejärjestelmiäkin.

”Pääosin kyse on turvalaitehankkeesta, jossa liikennöintiä tehostetaan ennen kaikkea turvalaiteteknisesti”, kertoo Swecon projektipäällikkö Timo Ripatti.

Väylävirasto valitsi Swecon ohjaamaan hankkeen suunnittelua ja rakennuttamista kilpailutuksen perusteella. ”Laatu ja hinta ratkaisivat”, toteaa Väyläviraston projektipäällikkö Pekka Rautoja. Hänen mielestään vaativassa hankkeessa tarvitaan hyvät referenssit ja kokemusta. ”Näin vilkkaasti liikennöidylle paikalle ei voi lähteä harjoittelemaan.”

Helsingin ratapihan kautta kulkee noin 1000 junaa vuorokaudessa, ja järjestelmiä kehittämällä kapasiteettia nostetaan noin 20 prosenttia. ”Se riittänee seuraaviksi 10–20 vuodeksi”, Rautoja sanoo. Hankkeen päätteeksi vuonna 2021 Helsingin ja Pasilan välillä kulkee ruuhka-aikana lähes 90 junaa tunnissa.

Loppuasiakkaiden tyytyväisyys varmistetaan joustavalla muutosten hallinnalla

HELRA-hanke on saanut Euroopan unionin TEN-T-tukea, koska Helsingin ratapiha on osa Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä. Hankkeen lopullinen kustannusarvio oli 50 miljoonaa euroa, mutta hyvällä ennakkosuunnittelulla ja onnistuneiden urakkakilpailutusten ansiosta budjetti alitettiin kymmenellä miljoonalla eurolla.

Saavutus on hieno, koska matkan varrella on jouduttu toteuttamaan paljon esiin tulleita tarpeellisia lisätöitä. ”Monimutkaisessa hankkeessa kaikkien on oltava valmiita yllätyksiin ja muutostilanteiden hallinta korostuu”, Rautoja sanoo. ”Olisimme hyvin äkkiä pulassa, jos projektiorganisaatiolla ei olisi valmiuksia tehdä nopeita päätöksiä ja ratkaisuja.”

Muutosten hallinta ja joustava toteutus hankkeen aikana on ollut Väyläviraston näkökulmasta välttämätöntä. ”Loppuasiakkaan etu on kaikkein tärkeintä, ja ajattelemme aina ensimmäisenä sitä, miten liikenne ja asiakkaat hyötyvät.”

Korjaustyöt on toteutettu junaliikennettä häiritsemättä

Hankkeen suurimpia haasteita on ollut korjaustöiden ja junaliikenteen yhdistäminen sekä rajapinnat alueen muiden hankkeiden kanssa. Yhteensovitusta on vaatinut muun muassa turvalaitemuutokset HELRAn ja Pasilan läntisen lisäraiteen välillä niin, että molemmat toimivat.

”Korjaustyöt on vaiheistettu alueittain, joten työt etenevät osalla raiteista samalla, kun muut ovat avoinna junaliikenteelle”, Ripatti kertoo. Hän ja Rautoja pitävätkin hankkeen suurimpana saavutuksena sitä, että haastavien toimenpiteiden toteutus on onnistunut junaliikennettä häiritsemättä. Osa töistä on esimerkiksi tehty öisin lyhyissä pätkissä.

Uudenlainen yhteistyö mahdollisti onnistuneen totaalikatkon

Hankkeen eri osapuolilta löytyi rohkeutta haastaa vanhoja toimintatapoja, ja Väylävirasto, VR, Finrail ja HSL suunnittelivat yhdessä katkon jokaisen yksityiskohdan.

”Tällaisia asioita ei voi sanella, vaan ainoa tapa onnistua on löytää yhteinen konsensus”, Rautoja korostaa. Katkoa edelsikin pitkä esivalmistelu ja neuvottelut. Myös viestintä poikkeusjärjestelyistä toteutettiin yhteistyönä. ”Kun asiat perustellaan hyvin, kaikki voi onnistua!”

Katkon aikana ei sattunut yhtään suunnittelematonta liikennehäiriötä. ”Se on melkoinen saavutus!” Ripatti iloitsee. ”Vaikuttaahan Helsingin ratapihan toiminta koko Suomen raideyhteyksiin, lentokenttäliikenteeseen ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen.”

Hanke saavutti tavoitteet, budjetti alitettiin ja pitkäkestoinen hanke saatiin päätökseen ilman suurempia häiriöitä matkustajille. ”Tämä oli kyllä kokeneen projektipäällikön taidonnäyte! Väyläviraston projektipäällikkö Pekka Rautoja loi yhteensovittavan kulttuurin, jossa hanke toteutettiin allianssihengessä ilman allianssia”, kiteyttää Timo Ripatti koko projektiryhmän puolesta.