Hervannan toimintakeskuksen julkisivuremontissa suojellaan kansallisesti arvokasta arkkitehtuuria

Hervannan toimintakeskus on arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän laajin rakennuskokonaisuus Suomessa. Julkisivun perusparannuksen lähtökohta olikin korjata rakenteita arkkitehtuuria kunnioittaen. Yhteistyö museoviranomaisten kanssa sujui Swecon pää- ja arkkitehtisuunnittelijoiden johdolla luontevasti.

Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjen omistama Hervannan toimintakeskus on arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä laajin rakennuskokonaisuus Suomessa. Vuonna 1989 valmistunut K-rakennus sisältää kirjaston ja nuorisotilat; E-rakennus puolestaan tapahtumatilana käytettävän vanhan elokuvateatterin. Molemmat julkisivut olivat perusparannuksen tarpeessa.

”eQ Yhteiskuntakiinteistöt pitää huolta kiinteistöistään kuntoarvioiden perusteella, ja tavoitteenamme on korjata julkisivujen kosteusvauriot arkkitehtuuria kunnioittaen ja eQ:n vastuullisia toimintatapoja noudattaen”, kertoo rahaston kohdevastaava Tommi Terho.

Hänen mukaansa julkisivujen perusparannuksen talotekniikka– ja arkkitehtisuunnittelijoiksi valittiin toimintakeskuksen peruskorjauksissa jo aiemmin mukana olleita toimijoita, jotta prosessi ja Pietilöiden vaatimukset olisivat tuttuja. Esimerkiksi terveysasema korjattiin vuonna 2018.

”Swecoon nykyisin kuuluva Neva Arkkitehdit kävi Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa aktiivista keskustelua alusta asti, joten yhteistyö viranomaisten kanssa sujui luontevasti.”

Sweco vastasi myös perusparannuksen valaistus-, sähkö- ja LVI-suunnittelusta.

Suojeltuun arkkitehtuuriin yhdistyvät piha-alueet

Korjaussuunnittelu aloitettiin Swecon toteuttaman rakennushistoriaselvityksen pohjalta. Swecon rakennusarkkitehti Jenni Lehtinevan mukaan arkkitehdit viettivät aluksi monta päivää arkistossa katsomassa kohteen alkuperäisiä kuvia. ”Toimintakeskus on ainutlaatuinen taideteos. 3D-mallia tehdessä konkretisoitui, miten kokonaisuudessa ei ole mitään tavanomaista, vaan joka puolella on toisiinsa hienosti sointuvia muotoja.”

Toimintakeskuksen ulkoarkkitehtuuri on suojeltu asemakaavalla, ja kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. ”Rakennusten muotokielessä korostuvat kaarevat punatiiliseinät ja räystäät sekä tapahtuma-aukio, joka kokoaa eri rakennukset yhteen”, kertoo hankkeen pääsuunnittelija Jukka Salonen Swecolta.

Swecon arkkitehtien vastuulla oli myös rakennuksia yhdistävien piha-alueiden suunnittelu. ”Pietilöiden ajatuksena oli sovittaa rakennukset ympärillä olevaan luontoon, kuten kallioihin, ja kirjaston terassin käärmeveistos jatkuu ympäröivään rinteeseen”, Lehtineva kertoo. Kasvillisuutta ennallistetaan korvaamalla kurtturuusua luontoystävällisemmillä lajeilla.

Tiilijulkisivu kestää tulevat vuosikymmenet

Ulkovaipan ja sokkelirakenteiden korjauksissa muutetaan rakenneratkaisuja niin, että ne täyttävät tämän päivän rakennusfysikaaliset vaatimukset. Salosen mukaan suurin ongelma on sokkelista maan sisään asti ulottuva punatiilijulkisivu. ”Tiili imee kapillaarisesti vettä ja alkaa rapautua, ja myös julkisivun sisäpuolella seinärakenteista puuttui tuuletusvälejä.”

Uusilla rakenneratkaisuilla julkisivun arkkitehtuuri säilyy, mutta kestää olosuhteita tulevat vuosikymmenet. Lehtinevan mukaan julkisivun alaosista poistetaan vain ne tiilet, jotka on pakko, ja ehjiä pintoja jätetään seinän yläpäähän. ”Joitakin vanhoja käyttämättä jääneitä tiiliä saadaan myös terveysaseman perusparannuksesta, ja myös vanhat ikkunat ja ovet kunnostetaan.”

Pääsuunnittelijan ensisijainen tehtävä oli vaalia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden asemakaava- ja suojelumääräyksiä, ja siinä myös Salosen mukaan onnistuttiin. ”Kohteessa puretaan mahdollisimman vähän ja saavutetaan silti tilaajan tavoitteet.”

Valaistuksessa kunnioitetaan alkuperäistä valonjakoa

Pietilöiden suunnittelema runsas detaljiikka näkyy niin ovien vetimissä kuin valaisimissa kirjaston sisällä ja koko julkisivulinjalla. Arkkitehtien suunnittelemille pallovalaisimille tehtiin tarkka kunnostusohjelma, ja kaikki valaisimet muutetaan energiatehokkaalle leditekniikalle.

”Säilytämme mahdollisimman paljon alkuperäisiä osia ja valmistutamme rikkoutuneiden tilalle uudet”, kertoo Swecon johtava valaistussuunnittelija Matti Syrjälä. Myös arkkitehtien suunnittelema valonjako säilyy. ”Julkisivua kiertävät pallovalaisimet korostavat lähinnä kaariseiniä, joten maantasoa valaisemaan on lisätty vuosien mittaan lediheittimiä. Nyt ne korvataan huomaamattomasti vesikaton reunaan sopivilla siroilla spoteilla.”

Swecon sähkösuunnittelun projektipäällikkö Miro Mäntylän mukaan valaisimien ja niiden ohjauksen uusiminen vaikuttaa kiinteistön sähköverkkoon, mutta näkyvät muutokset pysyvät maltillisina. ”Valaistuksenohjausjärjestelmät ovat kehittyneet niin, että pystymme hyödyntämään langattomia ohjauksia, eikä esimerkiksi nykyistä kaapelointia tarvitse uusia kokonaan. Se mahdollistaa myös uusien asennusten toteuttamisen varsin huomaamattomasti.”

Myös LVI-suunnittelussa esimerkiksi sadevesijärjestelmiin tehtävät muutokset pysyvät huomaamattomina. Pääsuunnittelija tarkasti kaikki suunnitelmat ja rakennesuunnittelijan korjaustapaehdotukset, ja toteutusvaiheessa jatketaan työsuoritusten valvonnalla.

”Hanke on edennyt poikkeuksellisen hyvässä hengessä, koska kaikki ymmärtävät näiden rakennusten arvon”, Salonen kiittelee. Molempien julkisivujen rakennustyöt käynnistyvät näiltä näkymin elokuussa 2024.