Iin kunta sai Sääskenharjun kiertotalouspuistolle konkreettisen yleissuunnitelman

Iin kunnalla on kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet. Yksi kehityskohteista on Sääskenharjun kiertotalouspuisto, jossa jopa 98 prosenttia materiaaleista ja energiasta tullaan hyödyntämään sisäisessä kierrossa. Swecon asiantuntijat laativat alueen kehittämiselle konkreettiset askelmerkit.

Iin kunnan alueelle nelostien kupeeseen on suunnitteilla Sääskenharjun kiertotalouspuisto. Perämeren logistisena keskipisteenä Iihin on tulossa myös monia muita vihreän siirtymän investointeja, kuten mittavia tuuli- ja aurinkovoimapuistoja. Sijainti Sääskenharjussa on lähes täydellinen.

”Alueella on toiminut aikaisemmin kaatopaikka, joten lähellä ei ole asutusta tai herkästi häiriintyviä luontokohteita”, kertoo kunnan elinvoimajohtaja Helena Illikainen. Myös logistisesti Oulun ja Kemin välissä sijaitseva Sääskenharju on helposti saavutettavissa, ja kiertotaloudelle tärkeitä raaka-aineita ja materiaaleja saadaan lähialueen teollisuudesta ja rakentamisesta.

Puitesopimuskumppani tuntee alueen hyvin

Yleistasoisen kehittämissuunnitelman eli masterplanin laatijaksi valittiin Iin kunnan puitesopimuskonsultti Swecon ympäristökonsultoinnin ja maankäytön  asiantuntijat. ”Työtämme helpotti, että tunnemme seudun valmiiksi hyvin, koska laadimme parhaillaan Iin kunnalle myös yleiskaavaa”, toteaa Swecon kiertotalouden kehitys- ja projektipäällikkö Martin Brandt.

Hankkeen tilaajana toimi Iin kunta, mutta varsinainen vetovastuu oli Iin Micropoliksella. Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), mikä asetti tiukan aikataulun yleissuunnitelman laatimiselle. Se valmistuikin alle neljässä kuukaudessa.

”Työ sujui sovitusti ja helposti ennestään tuttujen Swecon asiantuntijoiden kanssa”, Illikainen toteaa. Konsultin suurin lisäarvo oli hänestä monipuolinen ammattitaito, joka auttoi katsomaan asiaa monelta kantilta. ”Saimme osaamista niin kaavoituksesta ja maankäytöstä, raaka-aineiden saatavuuden arvioinnista kuin kiertotalousympäristöistäkin.”

Kiertotalousyritysten tarpeet etusijalla

Prosessin alussa Swecon asiantuntijat määrittelivät alueen lähtökohdat. Taustatietoa saatiin Iin resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartoista sekä Sääskenharjun visiosta. ”Lisäksi selvitimme, minkälaisia materiaali- ja sivuvirtoja sekä toimintaympäristöjä Sääskenharjun läheltä löytyy”, kertoo Swecon johtava kiertotalousasiantuntija Nina Aarras.

Arvokasta tietoa kiertotalousyritysten tarpeista kerättiin työpajoissa ja haastatteluilla. Keskustelua avattiin niin paikallisella kuin kansallisella tasolla. ”Paikallisen näkemyksen saaminen on tärkeää, jotta lopputuloksesta tulee aidosti onnistunut ”, Aarras korostaa.

Myös Illikainen pitää yritysyhteistyön merkitystä suurena. ”Tällaista kokonaisuutta on helpompi lähteä rakentamaan, kun yritykset ovat mukana kehitystyössä ihan alusta asti.”

Raaka-aineet hyödynnetään 98-prosenttisesti paikan päällä

Kiertotalouspuiston yleissuunnitelma tuo esiin tärkeimmät potentiaaliset kehityssuunnat, suositukset alueelle sijoitettavasta toiminnasta sekä 10 vuoden toimenpidesuunnitelman alueen kehityksen askelmerkeistä. Sääskenharjulle on asetettu äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite tuottaa, käsitellä ja hyödyntää raaka-ainesivuvirrat ja energia 98-prosenttisesti paikan päällä.

”Se vaatii useiden eri toimijoiden prosessien yhteen kytkemistä, mutta Iin kunnalla on kaikki mahdollisuudet onnistua”, Brandt uskoo. Tärkeintä on kunnan sisäinen tahtotila. ”Iin kunta on jo osoittanut valmiutensa ajaa kunnianhimoisia vihreän siirtymän hankkeita eteenpäin määrätietoisesti ja eri sidosryhmät huomioiden.”

Kehityssuunnitelma tukee kiertotalousalueen kaavoitusta

Masterplanista tehtiin kaksi eri versiota, joista yleisluontoisempaa voidaan käyttää markkinoinnissa ja yksityiskohtaisempaa kunnan sisäisessä kehitystyössä. Yleissuunnitelma on jo osoittautunut kunnalle tärkeäksi asiakirjaksi.

”Olemme esitelleet sitä kiertotalousyrityksille, joista moni toimii tällä hetkellä Etelä-Suomessa, ja kiinnostus aluettamme kohtaan on yllättänyt todella iloisesti”, Illikainen sanoo. Erityistä kiitosta on saanut se, että kiertotalousyritysten tarpeet on huomioitu jo lähtöaineistossa.

Illikainen on tyytyväinen lopputulokseen. ”Saimme sen, mitä tulimme hakemaan, eli koottua yhteen alueen taustatiedot, potentiaalin ja tulevan suunnittelupohjan.”

Seuraavaksi kunnassa tehdään maahankintaa ja valmistellaan kaavoituksen käynnistämistä. Yleissuunnitelman rakennemalli toimii alueen kaavoituksen pohjana. Haussa on myös pilottihanke, jossa alueelle on mahdollista hakea yhteinen ympäristölupa.

”Luommekin samalla myös alueen liiketaloudellista pohjaa, ja Sääskenharjussa toimii jo yrityksiä, kuten GRK”, Illikainen sanoo. Hänen arvionsa mukaan Sääskenharjun kiertotalouspuisto voisi avautua yrityksille laajemmin 2–3 vuoden päästä.