Isokuusen päiväkodissa ja koulussa massiivipuu näkyy kaikissa tiloissa

Tampereen Vuorekseen on rakentumassa yksi Suomen suurimmista puuasuinalueista, mikä näkyy myös alueelle suunnitellussa päiväkodissa ja koulussa. Puun, betonin ja teräksen yhdistely tuo esiin eri materiaalien parhaat puolet.

Tampereen kaupunki edistää vähähiilistä rakentamista Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan avulla. Vuonna 2020 kaupunki selvitytti rakennustoiminnasta aiheutuvat kokonaispäästöt Swecoon nykyään kuuluvan konsulttitoimisto Gaian avulla, ja tulosten mukaan betonin käyttö aiheuttaa päästöistä noin puolet. Puurakentamisen edistämiseen suhtaudutaankin Tampereella vakavasti, ja kaupungille on myönnetty Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininta.

Puurakentamisen suosiminen näkyy erityisesti Isokuusen alueella Vuoreksen kaupunginosassa, jonne valmistui vuoden 2022 alussa yli 300 lapsen kaksikerroksinen Isokuusen päiväkoti ja koulu. ”Isokuusesta on kehittymässä yksi Suomen suurimmista puuasuinalueista, ja uusi koulu ja päiväkoti toimivat suunnannäyttäjänä kaupungin vähähiilisessä rakentamisessa”, toteaa Tampereen Tilapalvelujen rakennustöiden valvoja Juha Koskinen.

Yhteistyö alkoi jo Hippoksen puupäiväkodissa

Isokuusen koulun ja päiväkodin rakennesuunnittelussa hyödynnettiin rakenneratkaisuja, joita käytettiin Tampereen Tilapalvelujen kanssa jo kaupungin ensimmäisessä julkisessa CLT-elementeistä rakennetussa kohteessa, Hippoksen puupäiväkodissa.

”Hippoksen rakennesuunnittelu antoi hyviä oppeja puun käytöstä materiaalina muiden rinnalla”, kertoo Swecon puurakentamisen osastopäällikkö Petri Kokkonen. Yhteistyö oli Isokuusessa erityisen sujuvaa, koska mukana oli myös Hippokselta tuttu urakoitsija. ”Olimme asiakkaan kanssa alusta asti samoilla linjoilla ja pystyimme toimimaan rakentamisen aikana työmaan tukena.”

Hankkeen valvojan kannalta tärkeintä oli, että rakennesuunnitelmat olivat ajan tasalla, toteutuskelpoiset ja työmaan kannalta riittävän yksityiskohtaiset. ”Sweco palveli meitä siinä loistavasti!” Tilapalvelujen Koskinen toteaa.

Eri materiaaleja yhdisteltiin fiksusti

Kohteen suunnitteluun kuului paljon hybridiratkaisuihin liittyviä detaljeja, ja monimuotoisuus näkyy muun muassa luhtikäytävissä, kattorakenteessa ja piharakennuksissa. Myös puurakenteita käytettiin monipuolisesti.

”Välipohjat on tehty LVL-kotelolaattaelementeistä ja kantavat väli- ja ulkoseinät CLT-suurelementeistä, jotka ovat näkyvillä myös lähes kaikissa sisätiloissa”, Kokkonen sanoo. Lämmöneristävyydeltään CLT:tä voi verrata hirsirakentamiseen, koska muuta lämmöneristettä ei 260-millimetrisen CLT-ulkoseinän lisäksi tarvittu. Monimuotoinen vesikatto toteutettiin naulalevyristikoilla. ”Niitä tuli kattorakenteeseen noin 200.”

Muitakin materiaaleja hyödynnettiin niiden parhaiden ominaisuuksia mukaan. Esimerkiksi ulkona luhtikäytävällä käytettiin säänkestävää betonilaattaa ja teräspilareita. Betonia valittiin myös märkätiloihin sekä IV-konehuoneiden välipohjarakenteeksi. ”Silti puuteema jatkuu myös näkyvillä olevissa betonipinnoissa, joista on tehty puumaisia lautamuotin avulla.”

Avaria, esteettömiä ja muuntojoustavia tiloja on mahdollista yhdistellä helposti liikuteltavilla siirtoseinillä. ”Erityistä huomiota kiinnitettiin ääniteknisiin ratkaisuihin ja tilojen akustiikkaan”, Kokkonen kertoo. Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta järjestettiin suurella teltalla. ”Se pidettiin rakennuksen suojana siihen saakka, että vesikatto oli valmis.”