Järvenpään uusi puurunkoinen kampusrakennus luo komeat puitteet Kirkkopalvelujen STEP-koulutukselle

STEP-koulutuksen uusi lippulaiva, Järvenpään uusi kampusrakennus, tarjoaa monen eri alan opiskelijoille terveelliset ja viihtyisät puitteet Tuusulanjärven rannalla. Sweco on osallistunut puisen uudisrakennuksen suunnitteluun, projektinjohtoon ja kustannuslaskentaan alusta asti.

Kirkkopalvelut ry on tarjonnut STEP-koulutusta Seurakuntaopiston nimellä jo vuodesta 1946 asti tuhansille opiskelijoille nykyisin lähes 20 paikkakunnalla. Tuusulanjärven rannalla sijaitsevalle Järvenpään kampukselle rakennetaan parhaillaan uudisrakennusta, joka tulee päärakennuksen viereen entisen urheiluhallin paikalle. Samalla kampusalueesta kehittyy STEP-koulutuksen uusi lippulaiva, joka vastaa kasvaneeseen kysyntään Uudellamaalla.

”Hankkeen taustalla on elinkaarensa päässä oleva rakennuskanta ja useiden 1930–1950-luvulla valmistuneiden rakennusten purkaminen sisäilmaongelmien takia”, kertoo Kirkkopalvelujen kiinteistöpäällikkö Antti Kervinen. Syksyllä 2023 avautuvassa uudisrakennuksessa on tiloja ammattiopistolle, kansanopistolle ja työelämävalmennuksille. Kampuksella toimii myös Uudenmaan vammaispalvelusäätiön Perhepalvelukeskus Tikkarelli, Kirkon koulutuskeskus, Ravintola Yolanda ja STEP-päiväkoti.

Yksi suunnittelun päätavoitteista oli puun käyttö, mikä sopii hyvin Tuusulanjärven kulttuurihistorialliseen maisemaan. ”Halusimme myös tehdä kestävän kehityksen mukaisen rakennuksen”, Kervinen kiteyttää.

Aivan ongelmitta hanke ei kuitenkaan käynnistynyt. Maailma muuttui yhdessä yössä vuoden 2022 alkupuolella, samana päivänä, kun urakoitsijoilla oli tarjousten viimeinen jättöpäivä. Se loi epävarmuutta kaikille osapuolille. ”Nostankin hattua yhdistyksemme hallitukselle linjakkaasta päätöksestä edistää kampushanketta. Elämän pitää jatkua.”

Moni-ilmeinen rakennus monimuotoiselle tontille

Suuri 3000 kerrosneliön rakennus koostuu kolmesta rakennusosasta, ja siksi muuttujia oli alusta asti paljon – alkaen rakennuksen sijoittamisesta tontille. Myös kustannuslaskennassa nähtiin useita vaiheita sen jälkeen, kun ensimmäinen budjettihinta laskettiin keväällä 2021. ”Käytössämme olivat alkuun vain arkkitehdin luonnospohjat, muttei tietoa perustamistavasta, talotekniikasta tai runkoratkaisusta”, kertoo Swecon kustannusasiantuntija Antti Minkkinen.

Tieto lisääntyi vähitellen, kun Swecon geosuunnittelija Juho Kalliokuusi aloitti tontin reunaehtojen arvioinnin tilaajan teettämien maaperätutkimusten pohjalta. Maaperän pinnassa olevan savi-silttikerroksen paksuus vaihteli tontilla puolesta metristä kolmeen metriin. ”Jos savea olisi ollut yli kolme metriä, rakennus olisi pitänyt paaluttaa. Nyt massanvaihto riitti.”

Geosuunnitteluun kuului myös piha-alue. Tontilta löytyi saven lisäksi tiiviitä maakerroksia ja avokalliota, jota oli yllättäen pieni kohouma myös tulevan rakennuksen alla. Kalliokuusi mietti hulevesien hallinnan yhdessä Swecon LVI-suunnittelijan kanssa. ”Varmistimme, ettei uudisrakentaminen heikennä hulevesien hallintaa. Uusi viivytysputkisto vain parantaa sitä.”

Maalämpöpumpulle riittävät matalat lämpötilat

Koko uudisrakennuksen talotekniikka on ollut Swecon suunnittelijoiden vastuulla, mikä helpotti eri järjestelmien yhteensovitusta. Uusiutuvia energiamuotoja alettiin tutkia ensimmäisestä suunnittelupalaverista alkaen. ”Kannattavuuslaskelmat ja toteutettavuusselvitys puolsivat maalämmön valintaa”, kertoo Swecon LVIJ-tekniikan suunnittelupäällikkö Arto Sarhela. Tontilla riitti tilaa hyvin, ja maalämpökaivot saatiin sijoitettua lähes täysin nykyisen puuston joukkoon.

Maalämpöjärjestelmä hyödyntää energiatehokasta matalalämpöverkkoa, joten maalämpöpumpun hyötysuhde on korkea. Sarhelan mukaan tekniikassa nipistettiinkin kustannuksia vain asioissa, jotka eivät näy ulospäin tai vaikuta rakennuksen käyttöön. Esimerkiksi ilmanvaihtoa hallitaan suurissa kokonaisuuksissa, mutta säädettävyydestä tinkimättä. ”Tehoja voidaan ohjata käytön mukaan, mikä varmistaa sisäilman laadun.”

Puurakennuksessa myös paloturvallisuus korostuu, ja siksi koko rakennus on suojattu Swecon palokonsultin suunnittelemalla sprinklerijärjestelmällä. ”Se kevensi rakennuksen paloluokkaa, vaikutti vakuutusmaksuihin ja helpotti rakennevalintoja”, Sarhela toteaa.

Massiivipuurunkoa voi ihailla sisätiloissa

Swecon puurakentamisen asiantuntijat tekivät ensimmäiset vaihtoehtovertailut jo ennen rakennuslupavaihetta. ”Runkoon ja ulkoseiniin valittiin massiivipuisia CLT-elementtejä, jotka eivät vaadi lisäeristystä”, kertoo Swecon rakennesuunnittelun projektipäällikkö Riina Savikko.

Kustannuksia saatiin karsittua, kun ylä- ja välipohjissa käytettiin ulkoseiniä kevyempiä CLT-elementtejä sekä ripalaattaelementtejä ja betonivaluja. Kustannuslaskennan haasteena oli kuitenkin puunhinnan raju heilahtelu. ”CLT:tä käytetään kampuksella noin 1400 kuutiota, joten pienetkin hinnanvaihtelut tuntuvat”, Minkkinen toteaa.

Kustannuksia saatiin matkan varrella karsittua vähentämällä neliöitä, mutta arkkitehtuurissa kompromissit eivät näy. Komeat puuliitokset ja jykevät mastopilarit ja liimapuupalkit ovat esillä kampuksen korkeassa aulassa, ja puuta on käytetty myös aulan istumaportaissa. Modernin ulkoasun viimeistelee julkisivun puurimaverhoilu. ”Sen elementtisuunnittelu vaati paljon aikaa, koska erilaisia työstöjä ja detaljiikkaa on satoja”, Savikko sanoo.

Päätöksenteko oli perusteellista ja palkitsevaa

Swecon projektinjohto on nivonut yhteen eri suunnittelualat ja valvonut toteutuksen laatua, kustannuksia ja aikataulua. ”Koko projektiryhmällä on pitkä kokemus puurakentamisesta, joten hommat ovat luistaneet hienosti”, toteaa Swecon projekti-insinööri Heidi Vanhanen.

Hän kehuu Antti Kervisen välittömyyttä ja aktiivisuutta, mikä on luonut hankkeeseen hyvän ilmapiirin ja selkeät vaatimukset. ”Olemme kumpikin perusteellisia ihmisiä, joten päätöksenteko on vienyt aikaa, mutta ollut myös todella palkitsevaa!”

Suunnittelijoille Antti Kervisen paneutuminen on näkynyt poikkeuksellisen kattavina lähtötietoina. Kervisestä itsestään se on ollut käyttäjien kanssa käydyn vuoropuhelun ja sitoutumisen ansiota. ”Olemme kuunnelleet opettajia herkällä korvalla ja tuottaneet yhdessä mahdollisimman tarkkaa tietoa siitä, mitä kampuksella tehdään ja tarvitaan.”

Kervisen mielestä koko projektiryhmä on ollut 120-prosenttisesti mukana soutamassa samaan suuntaan. Myös henkilökemiat ovat käyneet hienosti yksiin. ”Saimme Swecolta alusta asti ammattitaitoisen porukan, joka on ollut aidosti kiinnostunut hankkeestamme.”