Kainuulaiset saivat Suomen ensimmäisen allianssimallilla toteutetun keskussairaalan
Vaikka Kainuun uudesta keskussairaalasta on vain kävelymatka Kajaanin keskustaan, on sairaala-alue itsessään kuin pieni kaupunki taajaman sisällä. Sieltä löytyy keskuskeittiö, apteekki ja liuta muita sairaalalle elintärkeitä tukipalveluita. Asfaltin alla risteilee maanalainen tunneliverkko, ja sairaala-alue on runsaasti liikennöidyn tieverkoston keskellä.
”Pikkukaupungin veroisen hankkeen suunnittelu vaatii kokonaisvaltaista pohdintaa siitä, miten alueen eri osat toimivat yksiin”, kertoo Swecon Kaisa Narvio, joka on toiminut hankkeessa käyttäjien osallistamisen projektipäällikkönä.
Uusi keskussairaala koostuu suurimmaksi osaksi uudisrakennuksista, jotka ovat nousseet vanhan sairaalan kylkeen. Vanha sairaala on ollut koko rakennusajan täydessä toiminnassa. Suunnittelutyön lisäksi on täytynyt varmistaa, ettei rakentaminen aiheuta häiriöitä esimerkiksi sairaalan herkissä laitteissa. Toteutukseltaan Kainuun uusi sairaala on tienraivaaja, sillä se on Suomen ensimmäinen allianssimuotoinen sairaalahanke.
Kainuulaisille paras mahdollinen sairaala
Kainuun uuden keskussairaalan suunnittelu alkoi vuonna 2015. Vanha, pääosin 1960-luvulta peräisin oleva sairaalarakennus alkoi auttamatta olla teknisen käyttöikänsä päässä eikä enää vastannut terveydenhuollon muuttuneisiin vaateisiin. Hankkeen toteutusvaihe käynnistyi keväällä 2017, ja sairaalan ensimmäinen osa valmistui tammikuussa 2020. Koko hankkeen osalta työt saadaan päätökseen syksyllä 2021.
”Lähtökohtana oli turvallisen, terveellisen ja tehokkaan sairaalan rakentaminen kainuulaisille. Potilastyössä keskeistä on ollut panostaa viihtyisään, kuntouttavaan ja esteettömään ympäristöön. Rakennuksen ja tekniikan osalta tavoitteina olivat esimerkiksi muuntojoustavuus, älykäs teknologia sekä puurakentaminen”, summaa Terho Pekkala Kainuun sote-kuntayhtymästä.
Swecon rooli projektissa on laaja. Sweco on vastannut arkkitehtuurin, rakennetekniikan sekä talotekniikan suunnittelusta. Projektinjohto-osaamista edustavat käyttäjälähtöisen suunnittelun, sairaalarakennuttamisen, logistiikkasuunnittelun ja kustannushallinnan palvelut. Uuden sairaalan alueelle laadittiin myös piha- ja ympäristösuunnitelma, suunnitelma liikenneväylistä, sisäänkäyntien pysäköintialueista ja liikenteenohjauksesta sekä pinnantasaussuunnitelma. Rakennustöistä vastaa allianssissa Skanska ja talotekniikkarakentamisesta Caverion Suomi. Allianssin tilaaja on Kainuun sote.
Suomen edistyksellisin sairaala jo toistamiseen
Kun Kainuun vanha sairaala valmistui 1960-luvulla, pidettiin sitä monilta osin Suomen edistyksellisimpänä sairaalana. Uuden sairaalan tavoitteena on palauttaa Kainuun keskussairaalalle vanha titteli.
Emme ole rakentaneet eilisen tai tämän päivän sairaalaa, vaan tulevaisuuden sairaalaa, kiteyttää projektissa sähkö- ja telejärjestelmien suunnittelusta vastannut Jouni Palmu Swecolta.
Uusi sairaala on teknisiltä ratkaisuiltaan moderni ja energiatehokas. Sen perustoimintoihin on kytketty paljon automatiikkaa: hoitajan ei enää tarvitse käyttää aikaa esimerkiksi leikkaussalin lämpötilan säätämiseen. Älylaitteet ja uudet innovaatiot muuttavat koko sairaalan toimintatapoja, sillä ne vapauttavat hoitajien aikaa potilastyölle.
Palmu on erityisen innoissaan sairaalan integroidusta ohjausjärjestelmästä, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Potilashuoneiden ovenpieliä koristaa perinteisen pitkän kytkinrivin sijaan kosketuspaneeli, josta säädetään huoneen toiminnot. LVI-ratkaisuista vastannut talotekniikan vastuusuunnittelija Nina Komu Swecolta iloitsee puolestaan sairaalan hiilidioksidilaitoksesta, joka mahdollistaa energiakierrätyksen sairaala-alueella. Esimerkiksi välinehuollon pesukoneiden tuottama hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään toisaalla.
Käyttäjälähtöisen suunnittelun edelläkävijä
Kainuun uuden sairaalan suunnittelu on vienyt käyttäjälähtöisyyden uudelle tasolle. Sairaalan henkilökunta ja potilasryhmien edustajat otettiin osaksi hanketta ensi metreiltä. Swecon keskeinen työkalu oli virtuaalitila Cave, jossa liikutaan lähes luonnollisen kokoisessa kolmiulotteisessa ympäristössä. Virtuaalitilassa saattoi olla yhtä aikaa parikymmentä käyttäjää 3D-lasit päässä. Sittemmin virtuaalityökaluja ja VR-teknologiaa on hyödynnetty laajasti myös muissa hankkeissa.
”Käyttäjälähtöisyydelle asetettiin korkeat tavoitteet. Suunnittelun lähtökohtana oli ajatus siitä, että käyttäjä on kumppani, ja teemme tästä yhdessä mahdollisimman hyvin toimivan sairaalan”, Narvio summaa.
Käyttäjälähtöisyyttä ja rakennusprosessin eri osapuolten yhteistyötä tehostivat tietomallien monipuolinen hyödyntäminen. Niitä hyödynnettiin hankkeessa niin onnistuneesti, että hanke sai Suomen ja Baltian parhaan tietomallihankkeen tittelin ja kunniamaininnan Tekla Global BIM Awards -kilpailussa.
Allianssin suunnittelualojen vahvalla yhteistyöllä malleista saatiin mahdollisimman tarkat ja reaaliaikaiset. Hanke on toiminut osittain myös pilottina, sillä mallinnuksessa tehtiin linjavetoja, joita on voitu siirtää Swecon muihin sairaalahankkeisiin, kertoo rakennetekniikan suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Eemeli Tikkanen Swecolta.
Parantava ja rauhoittava ympäristö potilaille
Käyttäjälähtöinen suunnittelu loi raamit myös toiminnallisille ja arkkitehtonisille ratkaisuille, joita varten perehdyttiin yksilöiden tarpeisiin ja pohdittiin yhdessä käyttäjien kanssa, mihin mikäkin osasto on järkevintä sijoittaa. Swecon arkkitehdin ja pääsuunnittelijan Nicola Ugasin mukaan sairaala suunniteltiin edistämään toipumista myös arkkitehtonisesti.
”Sairaalan eri osastot toimivat todella hyvin sekä itsenäisesti että synergiassa muiden kanssa. Vuodeosastokerroksissa on suuria, lasitettuja tiloja, joissa on mahdollista kuntoutua, tavata omaisia, ruokailla ja liikkua”, Ugas kertoo.
Sairaalan pihan maisemasuunnittelun perusajatus oli, että luonto ja vehreys sekä niiden rauhoittava vaikutus ovat aistittavissa ikkunoista. Myös alueen komeat männyt haluttiin säilyttää. Puu on sairaalan keskeinen elementti, jota on käytetty rakennuksen julkisivuissa, sisärakenteissa ja kalusteissa. Sairaalan toiminnallisista piha-alueista hyötyvät potilaat, sairaalan hoitohenkilökunta ja omaiset.
”Piha-alueella on muun muassa fyysiseen kuntoutumiseen tarkoitettu kuntoutuspuisto, jossa voi konkreettisesti harjoitella liikkumista. Puiston istutusten hoitamiseen voivat osallistua myös potilaat. Viheralueiden hyödyntäminen kuntoutuksessa on Suomessa vielä uusi konsepti, mutta sen hyödyistä on tutkimusnäyttöä”, Swecon infrasuunnittelun osastopäällikkö Keijo Verronen sanoo.
Allianssityöskentely vaatii kaikilta toimijoilta tiivistä yhteistyötä ja puurtamista kohti yhteisiä tavoitteita. Kaisa Narvio kiittelee tilaajaa ja allianssin muita osapuolia hyvästä yhteistyöstä. Isossa hankkeessa on korostunut ison talon etu: eri suunnittelutehtävien huippuasiantuntijat ovat löytyneet kaikki omasta takaa, Swecon toimipisteiltä eri puolilta Suomea.
Allianssi edellyttää kaikilta yhteistyökykyä ja joustavuutta perinteisiä malleja enemmän. Nämä lähtökohdat on Kainuassa ymmärretty hyvin, ja olemme yhdessä vieneet läpi pitkän projektin. Valtaosa hankkeen avainhenkilöistä on ollut alusta lähtien mukana, joten tyytyväisiä löytyy varmasti kaikista kumppaneista, kiteyttää Terho Pekkala.