0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Kaupunkikeskus Lippulaiva avautui suurempana kuin koskaan

Projekti

Kaupunki- ja palvelukeskus Lippulaiva (Espoonlahti) sekä asuintornit

Toimeksianto

Rakenne- ja elementtisuunnittelu

Kestävyys

Lippulaiva on nollaenergiarakennus; LEED Gold -ympäristösertifikaatti; Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos, joka tuottaa 51 maalämpökaivolla energiaa kauppakeskukselle ja asunnoille; 3500 neliötä viherkattoa; 5000 neliötä aurinkopaneeleita

Responsible consumption and production
Affordable and clean energy

Kaupunkikeskus Lippulaiva avautui suurempana kuin koskaan

Cityconin omistaman kaupunki- ja palvelukeskus Lippulaivan historiassa kääntyi uusi lehti, kun Espoonlahdessa avautui täysin uusi, aikaisempaa suurempi ja monipuolisempi Lippulaiva.

Maaliskuun lopulla Espoonlahdessa avautui Cityconin uusi kaupunki- ja palvelukeskus, joka on rakennettu vuonna 1993 valmistuneen ja vuonna 2017 puretun Lippulaivan tilalle. Uudessa kolmikerroksisessa Lippulaivassa on muun muassa K-Supermarket, Prisma, Lidl ja Tokmanni sekä 100 erilaista liikettä. Lisäksi moderni kaupunkikeskus helpottaa kaupunkilaisten arkea monipuolisilla ravintola-, liikunta- ja hyvinvointipalveluilla sekä aluekirjastolla.

Sweco liittyi mukaan hankkeeseen marraskuussa 2018. Valtavan kokonaisuuden suunnittelu ja rakentaminen oli järkevää vaiheistaa 12 lohkoon. ”Siksi myös erilaisia rakennus-, maisema- ja sijoituslupia tarvittiin yli 10”, kertoo Swecon vastaava rakennesuunnittelija Jarmo Hanninen. Jopa kauppakeskuslohko jaettiin useisiin osiin. ”Niistä jokainen on itsenäisesti jäykistetty ja yhdistetty toinen toisiinsa liikuntasaumoilla.”

Lippulaiva tulee olemaan tärkeä liikenteen solmukohta Espoossa, koska kokonaisuuteen kuuluu myös liityntäliikenteen bussiterminaali ja vuonna 2023 valmistuva metroasema. ”Kaupunkikeskuksen maanalainen pysäköintilaitos suunniteltiinkin Länsimetron asemalaiturien päälle”, kertoo Swecon projektipäällikkö Christoffer Enberg. Noin 1300 auton pysäköintilaitos on puoli kilometriä pitkä, eli se ulottuu Lippulaivan päästä päähän.

Projekti pysyi hienosti hallinnassa

Hybridihanke käynnistyi vauhdilla, ja aluksi projektiorganisaatio oli poikkeuksellisen kapea. Mukana ei ollut esimerkiksi erillistä projektinjohtourakoitsijaa. ”Juuri alkuvaiheessa kaikki osapuolet osoittivatkin venymiskykyä, ja myös meillä suunnittelijoilla oli tavallista enemmän projektinjohdollisia tehtäviä ja vastuuta aikatauluista ja työjärjestyksestä”, Hanninen sanoo.

Hankkeen tiukka aikataulu edellytti normaalista poikkeavaa henkilöresursointia. Suunnittelutyön määrää ja kohdentamista seurattiin kuukausittain yhteisissä palavereissa tilaajan kanssa. ”Suunnittelun laadunvarmistuksessa ja projektinhallinnassa onnistuttiin erinomaisesti”, Hanninen toteaa tyytyväisenä. ”Rakennesuunnittelu vietiin maaliin aikataulussa.”

Jälkijännitetyt rakenteet vähensivät betonin tarvetta

Kun Sweco tuli mukaan projektiin, jo kehitettyjä rakenneratkaisuja pohdittiin uusista näkökulmista. Pysäköintilaitos ja bussiterminaali oli ajateltu toteuttaa elementtirakenteisina, mutta Swecon suunnittelijat ehdottivat jälkijännitettyjä teräsbetonirakenteita niin parkkihallin kattoon kuin bussiterminaalin lattian ja katon tasorakenteisiin.

”Ratkaisun ansiosta pysäköintilaitoksen rakentaminen voitiin aloittaa riippumatta sen yläpuolelle tulevien asuinkerrostalojen tilaratkaisuista”, Enberg kertoo. Jälkijännitetyt rakenteet mahdollistivat myös poikkeuksellisen rakentamisjärjestyksen. Yksi välipohjista voitiin jättää alkuvaiheessa rakentamatta, jolloin ylempiä tasoja päästiin tekemään kaksi kerrosta korkeassa tilassa. ”Näin myöskään maarakennustyöt eivät tahdistaneet runkorakentamista.”

Jälkijännitetyt rakenteet tuottivat muitakin hyötyjä. Pysäköintilaitoksessa ja bussiterminaalissa voitiin käyttää pitkiä jännevälejä, jolloin parkkiruutuihin ja ajoväylille tuli vain vähän häiritseviä pilareita. Ratkaisu oli vesitiivis ilman erillistä vedeneristystä, ja talotekniikallekin saatiin varmistettua riittävästi tilaa.

Lippulaivan rakenteiden jälkijännittämiseen tarvittiin kaiken kaikkiaan yli 200 kilometriä punoksia, joista jokainen muodostuu erikoisteräksestä valmistetuista jännekaapeleista. Ilmiö on samantyyppinen kuin jos käsien välissä roikkuvaa naru aletaan pingottaa yhä kireämmälle.

”Punostaminen lisää betonin kapasiteettiä, jolloin pienempi määrä betonia kantaa saman kuorman”, selittää Swecon rakennesuunnittelija Wäinö Raiskila. Ratkaisun ansiosta pystyttiin käyttämään ohuempia kansirakenteita, mikä säästi raudoituksia ja betonia.

Muuntojoustavuus suunnittelun lähtökohtana

Kauppakeskuksissa vain muutos on pysyvää, joten tilojen muuntojousto oli Cityconin ja Espoon rakennusvalvonnan vaatimus ja tärkein reunaehto Lippulaivan runkoratkaisulle. Muuntojoustavuus varmistettiin WQ-ristikkopalkkirungolla, jota Sweco on käyttänyt useissa kauppakeskuskohteissa.

”Ristikkopalkeilla saavutetaan riittävän korkea tilaratkaisu ja mahdollistetaan talotekniikan vapaampi suunnittelu ja reititys”, Hanninen sanoo. Lisäksi ristikkopalkit mahdollistavat nopean suunnitteluprosessin ja hankeaikataulun, koska muun suunnittelun eteneminen ei tahdista rakennesuunnittelua.

Sweco on vastannut Lippulaivassa myös kauppakeskuksen päälle rakenteilla olevien kuuden asuinkerrostalon rakennesuunnittelusta. Neljässä niistä suunnittelun tilaajana on Citycon ja urakoitsijana Skanska, ja kahden suunnitteluttamisesta ja rakentamisesta vastaa Hausia. Yhteensä asuintorneissa tulee olemaan yli 560 asuntoa. ”Hybridirakentaminen kauppakeskuksen päälle vastaa hyvin pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvavan kaupunkikeskuksen tarpeita”, Hanninen sanoo.

Kuva: Citycon