Käyttäjät saivat tukea ja apua Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen toiminnallisessa käyttöönotossa

Kokonaista sote-aluetta palveleva hyvinvointikeskus on aina monimutkainen kokonaisuus. Uuden hyvinvointikeskuksen käyttöönotto ei tapahtunut Kirkkonummellakaan sormia napsauttamalla, ja käyttäjiä oli auttamassa Swecon toiminnallisen suunnittelun asiantuntija.

Kirkkonummella valmistellaan parhaillaan liittymistä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, ja lähes kaikki kunnan avopuolen sosiaali- ja terveyspalvelut tarjotaan jatkossa Jokiniittyyn valmistuvassa hyvinvointikeskuksessa. Se korvaa muun muassa keskustan terveysaseman.

”Monet sote-toiminnot ovat olleet tähän asti hujan hajan ympäri kuntaa huonokuntoisissa ja elinkaarensa päässä olevissa tiloissa”, kertoo kunnan perusturvapalvelujen erityisasiantuntija Anne Hilander. Vuoden 2022 lopulla avautuvan hyvinvointikeskuksen potilas- ja työskentelytilat on suunniteltu alusta lähtien nykyvaatimusten mukaisiksi. Kokonaisuuteen kuuluu myös monia Suomessa vielä harvinaisia palveluja. ”Esimerkiksi apuvälineiden noutaminen onnistuu ulkolokerikoista mihin vuorokauden aikaan tahansa.”

Hilander on ollut mukana hankkeessa niin kyynärpäitään kuin sydänjuuriaan myöten. Hyvinvointikeskus ilmentääkin hänelle koko hyvinvointialuetta pienoiskoossa. ”Keskus tulee olemaan kunnalle mahtava valttikortti Länsi-Uudenmaan alueella. Se houkuttelee Kirkkonummelle varmasti uusia sote-alan työntekijöitä ja asukkaita.”

Tutustu muihin sairaalakohteisiimme

Henkinen tuki on osaamistakin tärkeämpää

Swecon käyttäjälähtöisen sairaalasuunnittelun asiantuntija Minna Hiiros tuki käyttäjiä hyvinvointikeskuksen toiminnallisen käyttöönoton ja käyttäjähankintojen suunnittelussa. Laajoihin tiloihin tarvitaan valtava määrä erilaisia hoitokalusteita ja -välineitä sekä toimistotarvikkeita. ”Kun tulossa on noin 400 työpöytää ja 40 Martelan rekkaa, toimitusaikataulut on suunniteltava tarkkaan. Samoin toimitusten purkaminen.”

Käyttäjät saivat käytännönläheisiä neuvoja myös akuuteissa tilamuutostarpeissa, kun hyvinvointikeskukseen piti koronan takia suunnitella infektiovastaanotto rakennustöiden jo käynnistyttyä. ”Muutamalla pikaisella Teams-palaverilla ratkoimme asian, ja muutos saatiin toteutukseen”, Hilander kertoo. Hän arvostaa erityisesti asiantuntijan laaja-alaista osaamista ja kokemusta erilaisista sairaalamaailman hankkeista. ”Kenelläkään kunnassa ei ollut kokemusta sote-alan toiminnallisesta suunnittelusta, joten Minna oli meille aivan korvaamaton apu!”

Käyttäjien usko monimutkaisen hankkeen valmistumiseen oli välillä koetuksella, mutta yhteisissä viikkopalavereissa asiantuntija sparrasi ja ohjasi suunnittelua ennakoivasti eteenpäin. ”Minna oli meitä koko ajan askeleen edellä, ja terveydenhuollon osaamisensa ansiosta hän ymmärsi meitä jo puolikkaasta sanasta”, Hilander sanoo. ”Vähintään yhtä tärkeää oli hänen antamansa henkinen tuki ja kannustus.”

Käyttäjien perehdytykseen tarvitaan aikaa

Terveydenhoidon tilojen käyttöönotossa ei ole kyse vain siitä, että tavarat löytävät oikeille paikoilleen. Myös henkilökuntaa on opastettava muutostilanteessa. Toiminnallisessa käyttöönotossa suunniteltiinkin henkilökunnan koulutukset ja perehdytykset, jotta kaikki tietävät, kuka vastaa koulutusten sisällöstä ja paljonko aikaa perehdytykseen tarvitaan.

”Huolellisen perehdytyksen ansiosta työntekijät tuntevat jo ennen töiden alkua omat työalueensa ja uudet kulkureitit”, Hiiros sanoo. Nykyaikaisissa tiloissa pelkästään tekniikan haltuunotto vie aikaa, kun esimerkiksi pukukaapit lukittuvat elektronisesti ja valaistusta ohjataan käytön mukaan. ”Kun henkilökunta osaa käyttää hienoja uusia järjestelmiä, ne tukevat työskentelyä ja vaikuttavat sen kautta myös hyvään asiakaskokemukseen.”

Kaikki yli 300 työntekijää pääsivät tutustumaan uusiin tiloihin pienryhmissä kevään aikana. Perehdytykseen kuului myös käyttäjäinfoja ja vilkasta tiedottamista. ”Pääsääntöisesti palaute on ollut todella positiivista”, Hilander kertoo. ”Värimaailma jakaa jonkin verran mielipiteitä, mutta tilojen valoisuus saa kiitosta kaikilta, vaikka huoneita on luonnollisesti myös sisärungon puolella.”

Puolessa vuodessa hyvinvointikeskukselle onnistuttiin luomaan toiminnallisen käyttöönoton suunnitelma ja aikataulu. ”Yksittäisistä tehtävistä muodostui kokonaisuus, jota hyvinvointikeskuksen oma osaava ja dynaaminen projektiryhmä lähtee nyt toteuttamaan”, Hiiros sanoo tyytyväisenä. Hän onkin käyttäjien tukena vain juuri niin kauan kuin tarvitaan. ”Työni on onnistunut, kun olen tehnyt itseni tarpeettomaksi ja voin hyvillä mielin astua sivuun.”

Kuvassa Swecon käyttäjälähtöisen sairaalasuunnittelun asiantuntija Minna Hiiros sekä Kirkkonummen perusturvapalvelujen erityisasiantuntija Anne Hilander.
Kuva: Santeri Heikkilä