Laajasalon hybridikortteli
Sweco osallistuu Laajasalon kehittämiseen laajan asiantuntijatiimin voimin. Raidesuunnittelijat ovat mukana raitiotieyhteyden rakentamisessa Kruunusillat-hankkeessa, ja talotekniikan ja rakennetekniikan asiantuntijat suunnittelevat hybridikorttelin raitiovaunuvarikon energiatehokkaita ratkaisuja. Kaiken taustalla ovat Helsingin hiilineutraaliustavoitteet.
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) halusi yhdistää raitiotievarikon LVIS-suunnitteluun alusta lähtien energiaselvitykset.
”Kaupungin strategiaan kuuluu, että seuraamme hankkeiden ympäristövaikutuksia järjestelmällisesti”, kertoo HKL:n projektipäällikkö Leena Mätäsniemi. ”Ympäristön kannalta parhaiden vaihtoehtojen edistäminen tarkoittaa energiatehokkuuden parantamista sekä liikennöinnissä että kiinteistöissä.”
Laajasalo tuleekin mahdollistamaan kestävän elämäntavan monella eri tasolla. Alue yhdistää toimivat julkisen liikenteen yhteydet luonnonläheiseen kaupunkiasumiseen, ja uudet sillat ja kaupunkipyöräasemat parantavat Laajasalon saavutettavuutta myös pyörällä. Raitiovaunuvarikko on hybridikorttelin sydän.
”Hybridihanke vaatii kaikilta suunnittelijoilta paljon, mutta yhteistyötä ja yhteensovittamista helpottaa, kun monet asiantuntijat saadaan samasta talosta”, Mätäsniemi toteaa. Varikon suunnitteluun osallistuukin Swecolta sekä rakenne- että LVIS-suunnittelijoita.
”Yhteistyö on ollut alusta asti avainasia niin talon sisällä kuin eri toimijoiden kanssa”, kertoo Swecon elinkaarisuunnittelun projektipäällikkö Niina Laasonen. ”Hybridihankeen energiaratkaisujakin kehitetään yhdessä HKL:n, Anttinen Oiva Arkkitehtien ja energiayhtiö Helenin kanssa.”
Energiankierrätys puolittaa päästöt ja energiankulutuksen
Varikon energiankulutuksen arviointi oli suunnittelijoille haastava paikka, koska hybridikorttelin suunnittelu on vasta alussa. Alueen kaava valmistuu näillä näkymin vuonna 2022 ja varikko on valmis vuoden 2026 tietämillä.
”Muuttuvia tekijöitä on yhä paljon, mutta tavoite-energialaskelma oli tärkeää saada varhaisessa vaiheessa tukemaan suunnittelua”, Laasonen sanoo. Energia-asiantuntijat pohtivat muun muassa kohteen energiavirtoja sekä lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja.
”Varikkohallissa esimerkiksi ratasähkömuuntamot ja ilmanvaihto synnyttävät runsaasti hukkalämpöä”, Laasonen toteaa. Laskelmien mukaan hukkalämpöä syntyy yli varikon omien tarpeiden. ”Lämpöpumpputeknologialla energiaa olisikin mahdollista kierrättää varikon lisäksi esimerkiksi alueelle tulevissa kerrostaloissa.”
Kiinteistöjen lämmitys on globaalisti maapallon suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, ja rakennusten lämmittäminen tuottaa Suomen kokonaispäästöistä noin 30 prosenttia. Varikon hukkalämpöjen kierrätyksellä saavutetaan suuremmat säästöt kuin esimerkiksi eristyksen parantamisella. Yhtä aikaa lasketaan päästöjä, energiankulutusta ja käyttökustannuksia.
”Laskennalliset liiketoimintamallit osoittavat, että varikkohallin hukkalämmön talteenotto ja kierrätys lähialueen rakennuksille on taloudellisesti kannattavaa”, Laasonen sanoo. ”Energian kierrätys ja myynti kaukolämpöverkkoon laskisi varikon CO2-päästöjä ja energiankulutusta 50 prosenttia verrattuna pelkän kaukolämmön käyttöön tämän hetken päästökertoimilla.”
Varikko on tärkeä ennakkotapaus lämmön talteenotossa
Hukkalämpöä on totuttu ottamaan talteen esimerkiksi teollisuuskiinteistöistä ja palvelinkeskuksista. Varikkohanke osoittaa, että potentiaalia on muuallakin.
”Tulevaisuudessa muun muassa vauhdilla kehittyvä lämpöpumpputekniikka parantaa lämmön talteenoton mahdollisuuksia erityyppisissä kiinteistöissä”, Laasonen sanoo.
HKL:lle Laajasalon varikon energiaratkaisut ovat tärkeä askel kohti Helsingin hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Mahdollisuus laskea yhtä aikaa energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä on vakuuttanut myös energiayhtiössä.
”Käymme tällä hetkellä Swecon avustuksella sopimusneuvotteluja Helenin kanssa siitä, miten varikon hukkalämpöenergiaa voitaisiin ohjata energiayhtiön kaukolämpöverkkoon ja hyödyntää Laajasalon asuinkerrostaloissa. Asiantuntija-apu onkin meille todella tärkeää, kun neuvottelemme merkittävistä sopimuksista”, Mätäsniemi sanoo. Päätökset varikon lämmitysratkaisuista tehdään vuoden 2020 aikana.
Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy