Laitaatsalmen sillat
Destia ja Sweco puhalsivat yhteen hiileen ja rakensivat Savonlinnaan Suomen korkeimmat betonisillat
Savonlinnan iltapäiväliikenne soljuu tasaisena letkana pitkin Laitaatsalmen kahta korkeaa ja siroa siltaa. Etelänpuoleisen sillan kävelytietä kulkiessa ei voi olla pysähtymättä ihastelemaan: vedenpinnasta heijastuva sininen taivas ja kiemurteleva, vehreä rantaviiva tuntuvat jatkuvan silmänkantamattomiin. Aistit täyttyvät liikenteen huminasta, hiukset sekaisin heittävästä tuulesta sekä näkymästä Saimaan vesistöön. Sillan laelle pääsee nousemaan hissillä, mutta siitä huolimatta Laitaatsalmen siltojen korkeuden käsittää kunnolla vasta katsellessaan ympäröivää maisemaa.
Kolme vuotta sitten siltojen tilalla oli työmaa, jonka valot välkkyivät yötä myöten ja joka seisoi pystyssä lukuisten puisten rakennustelineiden varassa. Valtavan rakennushankkeen myötä liikenne Savonlinnassa sujuisi entistä paremmin. Nyt Laitaatsalmen yli kohoaa kaksi Suomen suurinta betonisiltaa, joiden ansiosta alueella on aiempaa turvallisempaa ja nopeampaa liikkua – sekä vesiteitse että autolla.
Infrarakentamisen pioneeri Destia oli valittu siltahankkeen urakoitsijaksi. Käyttöä ja aikaa kestävien korkeiden siltojen rakentamiseen tarvittiin myös laadukas rakennesuunnitelma. Destia valitsi rakennesuunnittelun kumppanikseen siltahankkeissa taitavaksi osoittautuneen Swecon. Yritykset olivat tehneet yhteisiä projekteja ennenkin ja molemminpuolinen luottamus antoi loistavan lähtökohdan yhteistyölle.
Tilasimme suunnittelun Swecolta, sillä tiesimme, että Swecolta löytyy osaavia tekijöitä, joilta syntyy laadukasta jälkeä, kertoo hankkeessa projektijohtajana toiminut Harri Korhonen Destialta.
Avoin keskusteluyhteys avain onnistuneeseen yhteistyöhön
Hyvä yhteistyö, sitoutuneisuus, rehellisyys ja avoin keskusteluyhteys nousevat esiin toistuvina teemoina, kun hankkeen pääsuunnittelija Juha Litmanen Swecolta sekä työmaapäällikkö Aki Loikkanen ja hankkeen projektijohtaja Harri Korhonen Destialta puhuvat Laitaatsalmen siltaprojektista.
Haastavaa ja suurta hanketta tehtiin nopealla aikataululla, joten samalla tuli mitattua osapuolten sitoutuneisuutta. Niin suunnittelussa kuin työmaallakin tehtiin pitkää päivää.
”Työmaa ei kuitenkaan pysähtynyt kertaakaan Swecon suunnittelun takia”, kertoo projektijohtaja Harri Korhonen tyytyväisenä.
Kun pääsuunnittelijalta ja työmaapäälliköltä kysyy hankkeen huippukohdasta, molemmat palaavat muistelemaan hetkeä, jona ensimmäisenä valmistuneen etelänpuoleisen sillan betonivalu saatiin onnistuneesti valmiiksi.
”Muistan, kun puhelin soi ja linjan toisessa päässä Loikkasen Aki kertoi valun onnistuneen hyvin. Yleensä kun joku soittaa työmaalta, on kyse jostakin ongelmasta, mutta Aki soittikin kertoakseen hyviä uutisia”, Juha Litmanen muistelee.
Merkityksellisiä hankkeita viedään harvoin läpi ilman haasteita ja riskejä. Sweco ratkoi ajankäytölliset ja tekniset pulmat kokemuksen, tietomallinnuksen ja huolellisen suunnittelun avulla. Swecon ja Destian välillä kommunikaatio pelasi, ja vastaantulevat ongelmat kohdattiin ja ratkottiin yhdessä.
Hankkeessa oli hienoa myös se, että ensimmäisenä valmistuneen sillan haasteista pystyttiin ottamaan oppia toisen sillan rakentamisessa. Työmaapäällikkö Aki Loikkanen oli erityisen tyytyväinen siihen, miten työmaalta tullut palaute otettiin suunnittelussa huomioon.
”Juha Litmanen jutteli työmaalla käydessään raudoittajan kanssa siitä, miten sillan raudoitusta voisi kehittää. Yhdessä sitten tehtiin hyviä ratkaisuja ennen toisen sillan rakentamista. Oli äärimmäisen hienoa, että kuunneltiin raudoittajaa, joka konkreettisen työn kuitenkin lopulta tekee”, Aki Loikkanen kertoo.
Yhteisistä arvoista kohti tulevaisuuden yhteistyötä
Laitaatsalmen siltojen rakentaminen on merkittävä hanke ja tärkeä meriitti sekä Swecolle että Destialle. Kyseessä on Savonlinnan alueella näkyvä maamerkki, joka vaikuttaa alueen liikenteen sujuvuuteen. Projektissa otettiin huomioon myös molemmille yrityksille tärkeät arvot, joita ovat kestävä kehitys ja turvallisuus.
”Kestävä kehitys on huomioitu monessa kohtaa. Laitaatsalmella aiemmin sijainneet sillat on hyödynnettiin pulveroituna maarakenteessa. Tukitelineiden materiaalina käytetty puutavara oli peräisin Itä-Suomen alueelta ja se jatkojalostettiin hakkeeksi lämmöntuotannon tarpeisiin”, Aki Loikkanen luettelee.
Laitaatsalmen silloille siirtynyt liikenne kulki aiemmin Kyrönsalmen yli. Kyrönsalmen sillat ovat läppäsiltoja, jotka meriliikenteelle avautuessaan pysäyttävät autoliikenteen. Kiinteät Laitaatsalmen sillat vähentävät omalta osaltaan autojen tyhjäkäynnistä syntyviä päästöjä.
Keskeinen osa visiota oli myös turvallisuus. Siltahankkeen ansiosta Saimaan syväväylä pystyttiin siirtämään laivoille onnettomuusalttiista Kyrösalmesta helpommin navigoitavaan Laitaatsalmeen. Nyt Saimaan syväväylän kautta pääsee kulkemaan turvallisesti pohjoisen vesille. Kyrösalmessa sijaitsee myös historiallisesti merkittävä 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna. Risteilevä ja tapaturma-altis laivaliikenne olisi ennen pitkään voinut aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa sekä linnalle että ainutlaatuiselle Saimaan vesistölle.
Sweco ja Destia jatkavat toimivaa yhteistyötään, ja seuraavat siltahankkeet ovat jo vireillä. Kun taitava rakennesuunnittelija tekee yhteistyötä infran asiantuntijan kanssa, on lupa odottaa onnistuneita ja hyvässä hengessä tehtyjä siltahankkeita. Juuri sellaisia kuten korkeat ja sirot Laitaatsalmen sillat, jotka ovat vakiinnuttaneet paikkansa osaksi Savonlinnan kansallismaisemaa.