Laukaan ekokoulu
Ekologinen puukoulu
Laukaan kaupunki
Matalaenergiakohde, 40 % sähkönkulutuksesta tuotetaan aurinkopaneeleilla, koulu lämmitetään omalla pellettilaitoksella, ilmais- ja hukkaenergian hyödyntäminen, tarpeenmukainen ilmanvaihto lämmön talteenotolla.
Rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelu, joka sisälsi esimerkiksi energia- ja elinkaarilaskelmat sekä rakennevertailuja
2016-2018
Laukaan ekokoulu
Laukaan ekokoulu, Satavuon koulu, yhdistää Vuonteen, Savion ja Tarvaalan kyläkoulut ja rakentui Terve Talo -kohteena. Koulu on suunniteltu kestävän rakentamisen ajatuksella ”koulu sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle”. Koulu edustaa terveyttä ja ekologista rakentamista. Ekokoulu toteutettiin projektinjohtourakkana Swecon ollessa mukana kohteen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa vastaten sekä puukohteen rakenne- että talotekniikasta. Laukaan ekokoulun suunnitteluun pääsivät vaikuttamaan myös koulun henkilökunnan lisäksi lapset vanhempineen, kuntapäättäjät ja kyläläiset.
Satavuon koulu Laukaassa toimi esimerkkinä suomalaisille puukouluille ja ekologiselle rakentamiselle. Kolme kyläkoulua yhdistäneestä uudesta koulusta on kehittynyt koko kylän keskus ja ekologisen elämäntavan suunnannäyttäjä. Sweco vastasi koulun talotekniikka- ja rakennesuunnittelusta.
Projektinjohtourakkana toteutettu Satavuon koulu oli valmistuessaan Suomen ekologisin koulurakennus. Kolmen kylän ala- ja esikoululaiset sekä päiväkotilapset pääsivät viihtyisään ja terveelliseen uuteen kouluun vuonna 2018. Vähitellen koulusta tullut koko kylän keskus, jonka ympärille on suunnitteilla esimerkiksi vähähiilistä asumista ja kestävää yritystoimintaa. ”Koulu on otettu ilolla vastaan, ja käyttäjät ovat erittäin tyytyväisiä itse rakennukseen ja valittuihin materiaaleihin ja teknisiin ratkaisuihin”, kertoo Laukaan kunnan rakennuttajainsinööri Jukka Vähäsöyrinki. ”Lisäksi rakennus on muodostunut alueelliseksi ekologiseksi esimerkiksi.”
Arkkitehtuuri on osa ekokoulun kokonaiskonseptia, joka toteuttaa kestävän elämäntavan periaatteita. Rakennuksen vaikuttavuus syntyy ajattomuudesta, aitoudesta, kestävyydestä ja vahvasta materiaalin tunnusta. Suunnittelussa ja rakentamisessa se tarkoittaa mahdollisimman runsasta ja innovatiivista puun käyttöä. Swecon asiantuntijoiden vahva osaaminen näkyy rakennuksen kantavissa puurakenneratkaisuissa ja uusien materiaalien innovatiivisessa hyödyntämisessä. Upeita rakenneteknisiä ratkaisuja olivat ulkoseinärakenne sekä liikuntatilan ulkoseinä, jonka toteutuksessa ei käytetty erillisiä pilareita yhteneväisellä periaatteella muiden rakenneratkaisujen kanssa.” Siitä ei itselle ihan aukea ajatus mitä sanoin esim. Ulkoseinä oli upea rakennetekninen ratkaisu. Sillä saatiin toteutettua myös liikuntasali ilman erillisiä pilareita.
Muuntojoustavuus toteutuu käytännössä
Sweco vastasi modernin puukoulun talotekniikka- ja rakennesuunnittelusta. Avoimet, valoisat ja helposti muunneltavat tilat on tehty moduuleittain. ”Koulu mukautuukin monenlaiseen käyttöön vuosikymmenten kuluessa niin opetuksessa kuin iltaisin muussa toiminnassa”, kertoo Swecon LVIA-tekniikan suunnittelujohtaja Heljo Hakulinen.
Muuntojoustavuus on jo toteutunut käytännössä. ”Olemme jakaneet yhden tilan kahdeksi, mikä onnistui kustannustehokkaasti, koska asiat oli mietitty ennakkoon”, Vähäsöyrinki sanoo. Suunnitteluvaiheessa huomioitiin, että sähkö-, IV- ja rakennetekniikan muutos– ja säätötyöt on helppo toteuttaa, jos tiloja halutaan esimerkiksi jakaa. ”Rakennus tulee varmasti myös laajentumaan tulevaisuudessa, sillä jo nyt koulun kapasiteetti on sataprosenttisesti käytössä.”
Koulun suunnittelussa kuunneltiin tarkkaan henkilökuntaa ja oppilaita, kyläläisiä ja kuntapäättäjiä. Tärkeimpiä tavoitteita oli varmistaa viihtyisät ja terveelliset tilat kaikille käyttäjille. ”Siksi kosteudenhallinnassa käytettiin Terve talo -kriteerejä ja rakentamisen aikaisessa puhtaudenhallinnassa korkeinta mahdollista P1-luokkaa”, Hakulinen sanoo.
”Tavoitteena oli myös hyödyntää mahdollisimman paljon teollista puurakentamista ja suunnitella monikäyttöinen rakennus, joka kestää seuraavat 100 vuotta”, lisää Swecon rakennetekniikan osastopäällikkö Jouko Rossi.
Energialaskentaa CLT:n ja hirren välillä
Satavuon koulu on rakennettu CLT Finland Oy:n (Hoisko) CLT-massiivipuusta, jonka raaka-aineena käytetään PEFC-sertifioitua suomalaista puuta. Alussa koulua suunniteltiin kuitenkin hirsirakennuksena. Swecon asiantuntijat tekivät useita energia- ja elinkaarilaskelmia. ”Ensimmäiset laskelmat IV-konehuoneiden optimaalisesta sijainnista tehtiin jo rakennuksen yksinkertaiseen tilamalliin”, kertoo Swecon projektipäällikkö Juho Kääriäinen.
Suunnittelun edetessä energiankulutuslaskelmia tehtiin myös hirren ja CLT:n välillä. Muuttujina oli sekä ulkoseinän ilmanvuotoluku (U-arvo) että molemmat puumateriaalit eristeillä ja ilman. Vertailusta koostettiin taulukko, joka kertoo kokonaisenergiankulutuksen. ”CLT-elementit osoittautuivat elinkaarikustannusten ja energiatehokkuuden kannalta paremmaksi valinnaksi”, Kääriäinen sanoo. ”Ulkoilmavuodot ovat CLT-seinän läpi liki olemattomat.”
Rakenne- ja tekniikkasuunnittelussa saumatonta yhteistyötä
Rakennetekniikassa luotiin paljon uutta, jotta massiivipuu saatiin toimimaan koulun kantavana rakenteena. Esimerkiksi ulkoseinät onnistuttiin toteuttamaan ilman erillisiä pilareita. ”Vertailimme useiden vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen hyviä ja huonoja puolia”, Rossi sanoo. Lopullisessa valinnassa painoivat kustannukset, toimivuus, rakennettavuus, hiilijalanjälki ja energiatehokkuus.
Innovatiivisten puurakenteiden ja tekniikan yhdistäminen vaati saumatonta yhteistyötä. ”Puu on herkkä materiaali, jonka kantavuus ei ole yhtä hyvä kuin betonilla tai teräksellä. Siksi kävimme läpiviennit ja tekniset tilat huolella läpi rakennesuunnittelijoiden kanssa”, Hakulinen sanoo.
Kanssakäyminen oli saman talon sisällä helppoa. ”Pystyimme reagoimaan muutoksiin nopeasti ja tuottamaan tilaajalle ratkaisuja, jotka toimivat sekä rakenne- että talotekniikan näkökulmasta”, Hakulinen sanoo. Eri tekniikkalajien yhteensovituksessa hyödynnettiin myös tietomallinnusta. ”Tietomalli oli tärkeä työkalu myös energialaskennassa ja hiilijalanjäljen simuloinnissa.”
Pitkäikäinen puukoulu on itsessään hiilinielu, ja Satavuon koulu on myös matalaenergiakohde. Vuotuisesta sähkönkulutuksesta noin 40 prosenttia tuotetaan aurinkopaneeleilla, ja koulu lämmitetään omalla pellettilaitoksella. ”Lisäksi energian kiertoa tuetaan lämmön talteenotolla varustetulla tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla”, Hakulinen sanoo.