Laurila–Tornio–Haaparanta-ratahanke toteutetaan Suomen ja Ruotsin yhteistyönä
Laurilasta Tornion kautta Haaparantaan ulottuva rataosuus on siitä harvinainen, että rata kulkee maarajojen yli. Radan kehittämisen suunnittelu toteutetaan Swecolla Suomen ja Ruotsin yhteistyönä, koska huomioon on otettava esimerkiksi kaksi raideleveyttä.
Laurila–Tornio–Haaparanta-ratahanke on Väyläviraston, Huoltovarmuuskeskuksen ja Ruotsin Trafikverketin yhteishanke sekä osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Vuosina 2023–2024 toteutettavalla ratahankkeella on erityismerkitystä Pohjois-Skandinavian huoltovarmuudelle, koska junarata Suomesta Ruotsiin voi korvata poikkeustilanteessa kansainväliset merikuljetukset.
”Hanke parantaa myös kuljetusten kustannustehokkuutta, mikä vaikuttaa teollisuutemme kilpailukykyyn”, toteaa Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Honkarinta. Lisäksi hankkeessa kehitetään tasoristeysturvallisuutta, ja hyviä uutisia on luvassa myös rajan yli työssäkäyville. ”Hanke luo edellytykset rajan ylittävään matkustajaliikenteeseen, mutta sen aloittaminen vaatii vielä erilliset päätökset.”
Honkarinta arvioi ratahankkeen olevan kooltaan keskitasoa, mutta muuten poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Hankkeessa tehdään rajat ylittävää yhteistyötä, ja ratkottavana on monia kysymyksiä, joita harvoin tulee vastaan. ”Myös sidosryhmiä ja yhteen sovitettavia tekniikkalajeja on paljon, joten vuoropuhelun pitää toimia projektiryhmässä hyvin.”
Sähköt yli 20 kilometrille raidetta
Sweco vastasi jo ratasuunnitelmavaiheessa Tornio–Haaparanta-turvalaitesuunnittelusta, ja seuraavaksi työn alla on Haaparannan ratapihan turvalaitesuunnittelu sekä rataosuuden rakentamissuunnittelu aina Suomen puolelta Torniosta Haaparantaan. Sähköradan suunnittelu on Ratatekin vastuulla.
”Koko rata sähköistetään, eli sähköt saadaan noin 22 kilometrille Suomen puolella ja kilometrin matkalle Ruotsissa”, kertoo Swecon projektipäällikkö Riitta Juutinen. Tornion ratapihalle on tulossa myös uusi matkustajalaituri ja pysäköintialue. ”Ne sovitetaan yhteen Tornionjokilaakson asukkaille rakkaiden suojeltujen asemarakennusten kanssa.”
Suunnittelun kannalta vaativimpia paikkoja on Tornionjoen sillan avartamisen ratasuunnitelma. Kun rata sähköistetään, sillalle on mahduttava korkeussuunnassa myös sähköratajärjestelmä. Huomioon otetaan myös kahden maan eri raideleveydet: Suomen 1524 millimetriä ja Ruotsin kapeampi 1435 millimetriä.
Suunnitteluresurssit varmistetaan rajat ylittävällä yhteistyöllä
Ratahankkeen tiukka aikataulu varmistetaan Swecolla Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä. ”Tämä on ensimmäinen infrahanke, jossa kokonaisten tekniikkalajien suunnittelu tehdään konsernin sisällä Ruotsissa”, kertoo Swecon Cross-Border -hankkeista vastaava Tuomo Lamberg. Ruotsalaisten suunnittelijoiden vastuulla on ratasuunnittelu ja Ruotsin puolella toteutettavat pohjatutkimukset ja maastomittaukset. Suomalaiset vastaavat turvalaitesuunnittelusta.
Yhteistyö maiden välillä on iso etu, koska Lambergin mukaan riittävät suunnitteluresurssit eivät ole ratahankkeissa enää itsestäänselvyys. ”Meidän ratkaisumme markkinatilanteeseen on kansainvälinen yhteistyö.”
Maarajat ylittävä yhteistyö on mielenkiintoinen mahdollisuus myös suunnittelijoille. ”Pääsemmehän oppimaan toinen toisiltamme”, Juutinen kertoo. Työkulttuureissa onkin eroja, ja termien kanssa pitää olla tarkkana. Projektikielenä käytetään englantia, mutta suunnitelmat tehdään suomeksi. ”Onneksi meillä on kaikkien kolmen kielen osaajia rajan molemmin puolin!”
Kuva: Väylävirasto