Lounavoiman ekovoimalaitos käsittelee yhdyskuntajätteitä kestävästi salon seudulla
Ekovoimalaitoksen rakennesuunnittelu
Lounavoima
Rakennesuunnittelu
Suunnittelu ja rakennus 2019–2021



Lounavoiman ekovoimalaitos käsittelee yhdyskuntajätteitä kestävästi salon seudulla
Lounavoiman ekovoimalaitos valmistuu vuoden 2021 aikana Salon Korvenmäkeen. Laitoksessa tullaan käsittelemään uudenlaisella arinatekniikalla vuosittain jopa 120 000 tonnia yhdyskuntajätteitä. Nopeasti valmistunut runkorakennesuunnittelu ja -toteutus pitivät projektinjohtourakkana toteutettavan laitoshankkeen rakennustyöt aikataulussa.
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ja Salon Kaukolämpö Oy:n omistama Lounavoiman ekovoimalaitos polttaa valmistuttuaan jopa 120 000 tonnia yhdyskuntajätteitä vuodessa. Uuden laitoksen ansiosta jätteet käsitellään lähellä, mikä vähentää kuljetuksia ja sitä kautta päästöjä. Laitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä noin 10 000 omakotitalon tarpeisiin.
”On hienoa olla mukana rakentamassa kestävää teollisuutta, joka on tulevaisuuden suunta. Ekovoimalaitos vie asioita eteenpäin”, toteaa hankkeen rakentamisen projektinjohtourakoitsija Fira Oy:n projektipäällikkö Joona Hannonen.
Noin 112 miljoonan euron laitoshankkeen suunnittelu ja rakentaminen alkoivat rinta rinnan Salon Korvenmäessä alkuvuodesta 2019. Sweco vastasi jätebunkkerin, kattilarakennuksen, savukaasujen puhdistus- ja vesilaitoksen, turbiinirakennuksen ja vierailukeskuksen betonirakenteiden rakennesuunnittelusta.
”Laitosalueen rakennukset ovat pääsääntöisesti betonielementtirakenteisia”, kertoo Swecon projektipäällikkö Samu Ristolainen. Lounavoima oli hänelle ensimmäinen voimalaitoshanke, joka toteutettiin projektinjohtourakkana. ”Teollisuushankkeet ovat yleensä tilaajavetoisia, mutta Lounavoima on hyvä osoitus siitä, miten homma voi toimia myös urakoitsijavetoisena.”
Alusta asti yhteistyössä hiottuja ratkaisuja
Hannosen mielestä hankkeen suurimpia haasteita oli eri prosessilaitetoimittajien ja rakennusurakoitsijan välinen rajapinta. ”Kaikki toimittivat tavaraa samoihin rakennuksiin, joten tiedonvaihto oli kiireisessä aikataulussa olennainen asia onnistumisessa.”
Avoin yhteistyö pääurakoitsijan ja rakennesuunnittelijan välillä oli erityisen tärkeää hankkeen alkuvaiheessa. Hankintamallissa ehdotetut ratkaisut käytiin läpi yhdessä. ”Firan hyvän suunnittelunohjauksen ansiosta teimme alusta lähtien molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja”, Ristolainen toteaa. Periaateratkaisuihin tuli vain pieniä detaljitason muutoksia.
Myös suunnittelua koordinoineen Hannosen mielestä hanke sujui mallikkaasti. ”Ristolainen veti rakennesuunnittelua niin itsenäisesti, ettei minun kannattanut mennä ollenkaan väliin sähläämään! Saimme niin hyvää palvelua, että sain keskittyä tiedonvälitykseen muiden toimittajien suuntaan.”
Rakennesuunnittelijan kokemus toi aikataulusäästöjä
Swecon asiantuntijat hyödynsivät Salossa pitkää kokemustaan kotimaan voimalaitoshankkeista. Aikataulun pitäminen oli tärkeimpiä asioita, jotta laitetoimittajan asennukset pääsivät alkamaan ajallaan. ”Polttoaineen varastorakennuksessa eli jätebunkkerissa käytettiin paikallavalun lisäksi elementtirakenteita, koska elementtipilarit nopeuttivat niin muottityötä kuin urakoitsijan tehtäviä”, Ristolainen sanoo.
Suunnittelijat varautuivat myös muutostöihin ennalta. ”Varauduimme rakenneratkaisuissa ja tiettyjen alueiden suunnittelukuormissa siihen, että laitossuunnittelusta tulee aukkotietoja ja jälkikiinnitystarpeita jälkikäteen.”
Hannonen pitää laitoshankkeen tärkeimpänä saavutuksena betonirungon nopeaa suunnittelua ja sitä kautta valmistumista ajallaan ennen prosessilaitetoimittajien tuloa työmaalle.
”Saimme runkosuunnitelmat nopeasti, mikä perustui täysin Swecon ammattitaitoon”, Hannonen korostaa.
”Työmaalle ei tullut viiveitä suunnittelun vuoksi, ja se varmisti toteutuksen aikataulun.”
Kuva: Jarkko Korhonen/kameramies.com