0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Kuvaus

Lumetusjärjestelmien vesihuollon suunnittelu

Asiakas

Turun kaupunki

Käyttökohteet

esim. ensilumenladut, hiihto- ja laskettelukeskukset, mäkihyppymäet

Affordable and clean energy
Responsible consumption and production

Kestäviä lumetusjärjestelmiä laskettelurinteisiin ja ensilumenladuille


Ilmastonmuutoksen seurauksena talvikeleissä on aikaisempaa suurempia eroja. Runsaslumisten talvien joukossa on yhä pohjoisempana leutoja ja sateisia talvia. Monissa laskettelu- ja hiihtokeskuksissa tilanteeseen varaudutaan kestävillä lumetusjärjestelmillä.

Swecon vesihuoltoprojektien asiantuntija Heikki Pärnän työpöydälle on kertynyt viime vuosina yhä enemmän erilaisten lumetusjärjestelmien suunnittelua. ”Teemme talviliikuntapaikoille yleis- ja toteutussuunnitelmia sekä erilaisia selvityksiä. Lisäksi autamme rahoituksen hakemisessa.”

Lumetusjärjestelmien suunnittelu vaatii aivan omanlaistaan vesihuolto-osaamista. Kokemus erilaisten järjestelmien erityispiirteistä on karttunut Swecon asiantuntijoille projekti projektilta. Lisäksi Pärnän henkilökohtainen mäkihyppyharrastus auttaa ymmärtämään käyttäjien tarpeita.

”Tiedän toki suunnittelijana, mitä rinteen kastelu tai lumetus vaatii teoriassa, mutta on aivan eri asia seisoa itse hyppyrimäen nokalla kasteluletkun kanssa ja huomata, miten vedenpaine vaihtelee eri tilanteissa”, Pärnä toteaa. Hän on harrastanut veteraanimäkihyppyä jo 10 vuotta.

Ilmastonmuutos lisää lumetusjärjestelmien tarvetta

Puhdas vesi on suomalaisille itsestäänselvyys, kunnes jokin ongelma havahduttaa huomaamaan, miten paljon työtä toimiva vesihuolto vaatii. Suunnittelijat kehittävätkin koko ajan uusia keinoja varautua poikkeustilanteisiin, joita myös ilmastonmuutos aiheuttaa. Tiivistyvissä kaupungeissa tulvariskit kasvavat, ja pitkät kuivat jaksot vaikuttavat kesäisin jopa pohjaveden määrään. Lumetusjärjestelmillä varaudutaan vaihteleviin talvisäihin.

”Talvissa on suuria eroja varsinkin Etelä-Suomessa, ja aina edes taivaalta satava lumi ei pelasta tilannetta”, Pärnä toteaa. Lumetusjärjestelmän tehokas toiminta vaatii, että lämpötila pysyy riittävän pitkään vähintään viidessä ja mieluummin kahdeksassa pakkasasteessa. ”Monissa hiihtokeskuksissa käytetäänkin lisävarmistuksena vedenjäähdytysjärjestelmiä. Silloin rinteitä ja latuja voidaan lumettaa pienemmilläkin pakkasilla.”

Turun Hirvensalossa lumetusvettä saadaan merestä

Lumetusjärjestelmien suunnittelussa yksi ensimmäisistä kysymyksistä on veden hankinnan kestävyys. Hirvensalon Hiihtokeskuksessa lumetukseen tarvittavat vedet otetaan alueen vesijohtoverkosta. ”Puhtaan juomaveden tykittäminen rinteisiin ei ole kuitenkaan taloudellisesti tai ympäristön kannalta kestävää”, Pärnä korostaa.

Turun kaupunki tilasi Swecolta uuden lumetusjärjestelmän yleissuunnitelman, jossa asiantuntijat suosittelevat vedenottoon merivettä. ”Merivesi sopii lumetukseen jopa makeaa vettä paremmin, koska humus värjää tykitetyn lumen kellertävän sävyiseksi. Se korostaa mäen korkeuseroja.”

Virtausdynamiikan ja reittioptimoinnin asiantuntijat suunnittelivat vesiputkelle parhaan mahdollisen reitin aina merenrannasta saaressa sijaitsevaan hiihtokeskukseen. Myös pumppausputkisto mitoitettiin tarkkaan, koska lumitykit tarvitsevat paljon vettä. ”Suuret virtaamat aiheuttavat suuria painehäviöitä, ja siksi imuputkenkin pitää olla suuri, 355–400-millinen”, Pärnä kertoo. Putken päähän suunniteltiin siivilä, joka pitää vesikasvit ja pikkukalat voimakkaasti vettä imevän putken ulkopuolella. Putki toteutetaan mahdollisesti suuntaporaamalla.

Vettä nostetaan kestävästi myös järvistä ja joista

Lumetusjärjestelmiin voidaan hankkia vettä kestävästi myös muista vesistöistä, kuten järvistä ja joista. Nurmijärvellä ensilumenladun vesilähteeksi valittiin läheinen Sääksjärvi, joka on luokiteltu Natura-alueeksi. ”Teimme ennen toteutussuunnittelua Natura-tarvearvioinnin, ja sen perusteella vedenotto vaikuttaa vedenpintoihin vain hetkellisesti muutamia millimetrejä”, Pärnä kertoo.

Natura-arviota varten tehtiin tarkkoja laskelmia, joiden mukaan 4000 kuution lumimäärä vaatii noin 2000 kuutiota vettä. Se nostetaan 40–50 tunnissa, joten järjestelmä ei ole käytössä kuin pienen osan vuodesta. ”Siksi suunnittelimme myös järjestelmän turvallisen asennuksen ja purkamisen”, Pärnä sanoo. Ensimmäinen kiinteä laitekaivo on tarkoitus rakentaa Sääksjärven rantaan ja toinen ensilumenladun luo. Rannan laitekaivosta tullaan uittamaan lumetuksen ajaksi järveen uppopumppua kannatteleva ponttonilautta. ”Toinen purettavaksi suunniteltu osuus on yhteys ensilumenladun laitekaivosta korkeapainepumppuun. Se tuottaa lumitykkien vaatiman paineen.”

Vesistöjen lisäksi lumetusjärjestelmien vesi voidaan tuottaa muillakin keinoilla. Kemiönsaaressa toimiva urheiluseura Kimito Sportförening pyysi Swecolta tutkimussuunnitelman ensilumenladun lumetusjärjestelmälle. Alustava idea oli käyttää soramonttuihin kertyvää vettä. ”Sadeveden määrää ei voi kuitenkaan ennustaa, joten suosittelimme käyttämään porakaivoja”, Pärnä kertoo. Riittävän syvä porakaivo tuottaa vettä takuuvarmasti, ja varalla voidaan käyttää verkostovettä.

Asiantuntijamme tarjoavat vesihuollon kaikki elinkaaren palvelut maastotutkimuksista ja selvityksistä kilpailutuksiin saakka.  

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.