0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Mäyrätien julkisivusaneeraus

Kuvaus

As Oy Mäyrätie 9 julkisivusaneerauksen rakennesuunnittelu

Asiakas

SKH-Isännöinti Oy

Vuosi

2016–2017

Asuinkerrostalon julkisivuremontissa säilytettiin vanhan helsinkiläislähiön alkuperäinen ilme

Länsi-Herttoniemessä sijaitsevan asuinkerrostalo As Oy Mäyrätie 9:n julkisivu uudistettiin tiiviissä yhteistyössä taloyhtiön hallituksen kanssa. Saneerauksessa säilytettiin Helsingin ensimmäisiin lähiöihin kuuluvan kaupunkimiljöön henki. 

Vuonna 1951 valmistunut asuinkerrostalo Mäyrätie 9:ssä muistuttaa sokeripalaa. Puistomaisessa pihapiirissä sijaitsevan rakennuksen leveys ja korkeus ovat lähellä toisiaan, ja julkisivu on rapattu vaaleaksi. Kaikki 23 huoneistoa sijaitsevat yhden porraskäytävän ympärillä, ja katon pulpettiosan ikkunarivi tuo porrashuoneeseen luonnonvaloa. 

”Talon kantavat rakenteet edustavat omaa aikaansa”, kertoo Swecon rakennesuunnittelija ja suunnitteluvaiheen projektipäällikkö Pasi Havia. Rakennuksen runko on tehty paikallaan valetusta betonista ja lämmöneristeenä on käytetty 15-senttisiä Siporex-kevytbetoniharkkoja. ”Vasta 60-luvun lopussa eristyksessä alettiin käyttää mineraalivilloja.” 

Helsingin ensimmäisiä asuinalueita uusitaan harkiten

Vanhaa Herttoniemeä edustavan kerrostalon julkisivu saneerattiin alkuperäistä vastaavaksi. 

”Alue on Helsingin ensimmäisiä lähiöitä, joten saneerauksessa noudatettiin julkisivun alkuperäisiä värejä, rappauskuvioita ja struktuureja, kuten pinnan karkeutta”, Havia korostaa. Parvekkeet uusittiin peltilevyjä myöten alkuperäiseen asuunsa. ”Ovia ja ikkunoita ei vaihdettu, mutta puuseppä palautti ulko-oven entiseen kuntoonsa puhdistamalla ja hiomalla.” 

Havia varmisti julkisivuremontin suunnittelun aikana, että rakennesuunnitelmat valmistuvat ajallaan ja sopivat yhteen. Lisäksi hän organisoi suunnittelukokoukset. ”Ne olivat hyvä tilaisuus selvittää taloyhtiön hallituksen tahtotila.” 

Asukkaiden infotilaisuudessa eniten keskustelua herätti vesikaton korjaamistarve. ”Alun perin tarkoitus oli uusia julkisivun ja kaikkien 16 parvekkeen ohella vanha tiilikate. Joudutaanhan julkisivun rappaustöissä rakentamaan telineet koko talon ympäri”, Havia muistelee. Taloyhtiön hallitus päätti kuitenkin jättää vesikatteen uusinnan pois urakasta. Sen sijaan piha-alueita päivitettiin vastaamaan nykypäivän käyttöä ja tarpeita. 

”Pihalta poistettiin vanhan öljysäiliön hankalan korkea kansikaukalo, johon autot saattoivat kolhiintua”, Havia sanoo. ”Lisäksi kavensimme kellarin sisäänkäyntiä rakentamalla tukimuurin ja käytännöllisemmän rampin. Näin autoille saatiin pihalla lisää tilaa.” 

Muutostöihin varauduttiin yhteistuumin

Suunnittelijoiden työtä helpotti, että taloyhtiöstä löytyi ymmärrystä vanhan talon mukanaan tuomiin yllätyksiin. Niihin myös varauduttiin taloudellisesti 10–15 prosentin budjettilisällä. 

”Suunnittelukokouksissa tai työmaavaiheessa ei ollut mitään ongelmia hallituksen tai isännöitsijän kanssa. Kaikki sujui leppoisasti, ja asiat ratkottiin hyvässä yhteishengessä”, Havia kertoo. Hän oli tarkoituksella mukana muutamassa alkuvaiheen työmaakokouksessa, jolloin lisä-, täydennys- ja muutossuunnittelu saatiin käyntiin ripeästi. 

Julkisivuremontin suurin haaste oli paikoin heikosti betonissa kiinni oleva Siporex. ”Kevytbetoniharkot olivat huonossa kunnossa muun muassa asuntojen erkkerien alla. Lisäksi jouduimme ankkuroimaan harkot betonipohjaan ikkunoiden yläpuolella, etteivät uudet rappaukset alkaisi halkeilla saman tien”, Havia kertoo. Kaikki ymmärsivät, että kyseessä oli välttämätön lisätyö. ”Uusien rappausten on tarkoitus kestää seuraavat 50–60 vuotta.” 

Julkisivuremontin alkuvaiheeseen kannattaa panostaa

Alkuvaiheen tiivis yhteistyö ja asioista yhdessä sopiminen kannatti. ”Loppuvaiheessa kaikki olennaiset asiat oli jo ratkaistu ja saatu kuntoon”, Havia kertoo. 

Ensimmäisen vuoden takuutarkastuksessa ei tullutkaan esiin mitään merkittävää. ”Vanhan talon betoniharkkojulkisivun saneeraus ei ole koskaan helppo homma ja muutostöitä tulee paljon, mutta kaikki saatiin hoidettua sujuvasti eikä turvallisuuspuolellakaan ollut moitittavaa”, kertoo rakennustöiden valvoja Matti Haikala Doventukselta. 

Myös yhteistyöhalukkuus eri osapuolten välillä saa valvojalta kiitosta. ”Olen erityisen iloinen siitä, ettei riitaa tullut mistään missään vaiheessa! Myös Pasin kanssa oli hankalistakin asioista helppo keskustella asioina ja usein huumorilla. Minulle on jäänyt hankkeesta pelkästään positiivinen kuva.” 

Copy link
Powered by Social Snap