Töölöläisen asuinkerrostalon linjasaneeraus toteutettiin hienovaraisilla ja arvokkailla ratkaisuilla

Vuonna 1925 valmistunut Asunto-osakeyhtiö Museokatu 24 sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Töölössä. Swecon suunnittelema linjasaneeraus nosti arvokkaan asuinkerrostalon LVI- ja sähkötekniikan huomaamattomalla tavalla tämän päivän tasolle.

Töölöläisessä asuinkerrostalossa on 6 kerrosta ja 24 tilavaa asuntoa. Edellinen putkiremontti tehtiin vuonna 1965 ja kuntotutkimus vuonna 2014. Silloin putkistot saivat vielä käyttöaikaa, mutta yli 50 vuoden ikä alkoi vähitellen näkyä.

”Vesivahingot toimivat lopulta alkusysäyksenä linjasaneeraukselle”, kertoo Swecon pääsuunnittelija ja vastaava LVI-suunnittelija Markus Vuorinen. Swecon rakenne-, arkkitehti- ja TATE-suunnittelijatiimi toteutti hankesuunnitelman vuonna 2018 ja toteutussuunnittelun vuotta myöhemmin.

Toimiva projektinjohto helpotti suunnittelijoiden työtä

Yhteistyö taloyhtiön kanssa oli alusta asti sujuvaa ja suoraviivaista. ”Taloyhtiössä luotettiin meihin ja tehtiin päätöksiä jouhevasti”, Vuorinen kertoo. Iso kiitos kuuluu myös projektinjohtaja Mika Linniselle Misor-Rakenne Oy:stä. ”Projektinjohtaja oli taloyhtiölle tärkeä tuki ja neuvonantaja, joka loi varmuutta sille, että ehdottamamme ratkaisut toimivat.”

Myös Linninen kehuu projektin yhteishenkeä. ”Yhteistyö sujui eri osapuolten välillä loistavasti, ja myös taloyhtiö on ollut tyytyväinen suunnitteluun. Suunnittelijat ottivat homman heti näppeihinsä ja toteuttivat taloyhtiön tarpeet kaikessa, missä se oli mahdollista.”

Projektinjohtajan mielestä suunnittelijoiden hyvä ulosanti helpottaa monia tilanteita, sillä yleensä taloyhtiön hallituksen jäsenet ja osakkaat eivät ole rakennusalan ammattilaisia.

”Museokadun suunnittelukokouksissa ja asukasilloissa Swecon suunnittelijat osasivat vastata reippaasti taloyhtiön kaikkiin kysymyksiin, vaikka niitä tuli ihan laidasta laitaan”, Linninen korostaa. ”Kyllä ammattitaidon huomaa heti siitä, ettei suunnittelijoita tarvitse olla joka asiassa neuvomassa. Yhdessä sovitut asiat hoidetaan tai sitten kerrotaan suoraan, jos jokin ei onnistu.”

Asuntojen ilme säilyi putkiremontissa

Linjasaneerauksen suurimpia haasteita oli varmistaa, että uudet viemäri- ja sähkönousut sopivat talon henkeen. ”Vanhoissa arvokohteissa on todella tärkeää kuunnella asukkaiden ja taloyhtiön tahtoa”, Linninen korostaa. ”Helsingin kantakaupungin asuinkerrostaloissa lähtötilanne on tyypillisesti se, että mitään vanhaa ei haluta tai voida muuttaa.”

Suunnittelijat onnistuivat tekemään taloyhtiölle kerralla toimivan ehdotuksen. Hallitus pyysi suunnittelijoita pohtimaan vain yhtä asiaa tarkemmin. ”Päätyhuoneistot ovat niin suuria, että kylpyhuoneen sähköjen vetäminen eteisen ryhmäkeskuksesta olisi vaatinut pitkiä kaapelivetoja ja kotelointeja”, Vuorinen kertoo. ”Päädyimme vetämään osalle kylpyhuoneista erilliset sähkölinjat kellarista.”

Huoneistojen sähkö- ja LVI-tekniikka peruskorjattiin arvotalolle sopivilla vaihtoehdoilla. ”Valitsimme kautta linjan keskivertoa laadukkaammat materiaalit ja kalusteet”, Vuorinen kertoo. ”Lisäksi pyrimme käyttämään hienovaraisia ratkaisuja, ja ainoat muovilistat tehtiin olohuoneiden lattian rajaan antenni- ja telekaapeleille.”

Energiasäästöjä syntyy myös perusputkiremontissa

Mika Linnisen mukaan taloyhtiön asukkaita ja osakkaita kiinnostaa eniten suunnittelun laatu ja hankkeen lopullinen hinta. Myös energiatehokkuus on tärkeä asia, joka on huomioitava jo hankesuunnittelussa. Siksi taloyhtiön lämmitysverkostolle suoritettiin perussäätö.

”Säätö on helppo keino säästää lämmityskuluja 5–15 prosenttia, ja samalla varmistetaan, että lämpöä riittää tasaisesti koko taloon”, Vuorinen sanoo. Putkiremontissa korjattiin myös IV-hormien vuodot ja tukokset, jolloin painovoimainen ilmanvaihto toimii paremmin. ”Yksi linjasaneerauksen suurimmista hyödyistä onkin asumis- ja käyttömukavuuden kohentuminen.”

Taloyhtiössä voidaan nyt luottaa siihen, että sulakkeet kestävät nykypäivän käyttötarpeet ja märkätilat ovat kunnossa seuraavat 25–30 vuotta. Pitkän tähtäimen valintoihin kuuluvat myös huoneistokohtaiset vesimittarit. ”Ne ohjaavat asukkaita seuraamaan vedenkulutustaan, ja taloyhtiössä on mahdollista siirtyä kulutusperusteiseen laskutukseen”, Vuorinen kertoo.

Putkiremontissa huomioitiin myös yksi pieni, mutta mahdollisesti merkittävä erottumistekijä. ”Uusimme kohteen kaasuverkoston, joten asukkaat voivat jatkossakin valita, käyttävätkö keittiöissä sähköhelloja vai trendikkäitä kaasuhelloja”, Vuorinen toteaa.