Porvoon uuden ruotsinkielisen yhtenäiskoulun rakentamiskustannuksia karsittiin onnistuneesti

Strömborgska skolan on Porvoon kaupungin ensimmäinen ruotsinkielinen yhtenäiskoulu, joka korvaa kaksi kyläkoulua ja yläasteen. Swecon kustannuslaskija auttoi karsimaan hankkeen kustannuksia yhdessä suunnittelijoiden kanssa lopulta kahdella miljoonalla eurolla.

Porvoon uusi ruotsinkielinen yhtenäiskoulu sijaitsee mäkisessä maastossa keskellä kaupunkitaajamaa. Hanke liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on kehittää koko ympäröivää aluetta.

”Keväällä 2017 tutkimme kaupunkikehityshankkeeseen liittyen koulujen, päiväkotien, terveyskeskuksen ja alueen infran rakentamista sekä arvioimme suuruusluokkahintoja”, kertoo Swecon kustannuslaskija Juhani Vahteri. Alueen ensimmäisenä hankkeena keskityttiin noin 550 oppilaan yhtenäiskouluun, jossa toimii ruotsinkielinen esi-, ala- ja yläkoulu oheistiloineen. Koulun määrälaskennasta vastasi Tiina Kipinäinen.

”Kyseessä on yksi Porvoon suurimmista kouluhankkeista ja kaupungin ensimmäinen ruotsinkielinen yhtenäiskoulu”, kertoo kaupungin projektipäällikkö Tony Lökfors. Uudisrakennus on osa Porvoon kaupungin linjausta kunnostaa tai korvata 8–10 alueen koulua ja saman verran päiväkoteja. ”Porvoossa on satsattu vuodesta 2013 asti 120–140 miljoonaa euroa koulujen ja päiväkotien sisäilmaolosuhteisiin. Nyt työ alkaa olla loppusuoralla.”

Strömborgska skolaniin siirtyi joululoman 2019 päätteeksi koululaisia kahdesta lakkautetusta alakoulusta ja yhdeltä yläasteelta. ”Kouluverkon kehittäminen on tärkeää, koska olemme muuttovoittoinen kaupunki alle lukioikäisissä. Suuri yhtenäiskoulu ajantasaisine tiloineen vahvistaa ruotsinkielistä kouluverkkoamme”, Lökfors sanoo.

Suunnitelmia karsittiin määrärahojen mukaan

Noin 21,8 miljoonan euron kouluhanke kilpailutettiin ensimmäisen kerran, kun käytössä olivat vasta rakennuslupapiirustukset. ”Se toi epävarmuutta kustannuksiin, ja ensimmäinen kustannusarvio ylittikin koululle varatun määrärahan”, Lökfors kertoo.

”Vertailimme suunnittelijoiden ja rakennuttajan kanssa, mitä eri vaihtoehdot maksavat ja miten ne vaikuttavat hankkeen kokonaiskustannuksiin”, Vahteri sanoo. ”Vaihtoehtojen valinnassa pyrittiin huolellisesti säilyttämään kouluhankkeen korkea ja kestävä laatutaso.”

Teräsbetonirunkoisen ja tiiliverhoillun koulun kustannuksiin vaikutti merkittävästi rakennuspaikan maaperän erittäin heikko kantavuus. ”Vetelän savikerroksen paksuus oli paikoin yli kuusi metriä”, Vahteri kertoo. Rakennuksen alle tarvittiinkin noin 500 teräsbetonipaalua, joiden keskimääräinen pituus oli 13 metriä. ”Myös piha- ja liikennealueet perustettiin poikkeuksellisen paksujen rakennekerrosten varaan.”

Yhdessä kustannuksia saatiin tiputettua kaksi miljoonaa euroa. ”Se oli ensiarvoisen tärkeää, koska muuten hanke olisi jäänyt toteuttamatta”, Lökfors sanoo. Kustannuksia karsittiin esimerkiksi jättämällä koulun piha-alueesta pois lähiliikunta-alue ja laskemalla kerroskorkeutta, mikä pienensi kiinteistöjen kuutiomäärää.

Proaktiivista kustannuslaskentaa tarvitaan jo suunnitteluvaiheessa

Tony Lökfors on ajanut Porvoon kaupungin hankkeisiin jo pitkään toimintamallia, jossa kustannuslaskija otetaan proaktiiviseen rooliin jo suunnitteluvaiheessa. ”Kustannuslaskijat on tärkeää saada mukaan suunnittelukokouksiin ottamaan kantaa asioihin ja kommentoimaan esitettyjä ratkaisuja – jopa kyseenalaistamaan niitä tarvittaessa.”

Yhteistyötapa on myös kustannuslaskijan mieleen. ”Sain olla mukana kehittämässä ratkaisuja erinomaisessa yhteistyössä kaupungin edustajien, rakennuttajakonsultin ja suunnittelijoiden kanssa”, Vahteri sanoo.

Vahterin yli 40-vuotinen kokemus kustannuslaskennasta auttoi kiinnittämään huomiota ratkaisujen hintaeroihin, perustelemaan ne ja nostamaan esiin tekijät, jotka oli mahdollista toteuttaa kokonaiskustannusten kannalta edullisemmin. ”Hyödynsimme kustannuslaskijan asiantuntemusta edullisempien ratkaisujen valinnassa”, Lökfors sanoo.