0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Raksilan energiavisio

Kuvaus

Raksilan alueen energiavisio

Asiakas

Oulun kaupungin Tilapalvelut-liikelaitos

Toimeksianto

Raksilan urheilualueen energiavision laadinta

Toteutus

2020

Kestävät faktat

Mahdollisuus puolittaa CO2-päästöt; uimahallin energiankulutuksessa noin 120 000 € säästöt vuodessa, koko alueella noin 200 000 euroa; lähes 90 % lämpöenergiasta saadaan kierrätyksen kautta

Affordable and clean energy
Responsible consumption and production

Raksilan urheilualueen energiaverkko puolittaa rakennusten hiilipäästöt

Raksilan urheilu- ja liikunta-alueelle luotiin viime vuonna energiavisio. Oulun kaupungin omistaman jäähallin, uimahallin ja Ouluhallin muodostamassa energiaverkossa kierrätetään lauhdelämpöjä, mikä puolittaa alueen hiilipäästöt ja säästää vuosittain jopa 200 000 euroa.

Oulu on mukana Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa, jossa etsitään alueellisia keinoja laskea hiilipäästöjä. Suurin potentiaali on Oulussa Raksilan urheilualueella. ”Jäähalli ja uimahalli ovat kaupungin kaksi suurinta energiankuluttajaa”, kertoo Oulun kaupungin energia-asiantuntija Johanna Mäkelä. Kun yhteen lasketaan myös kolmas kaupungin omistama kiinteistö, Ouluhalli, rakennukset käyttävät yhtä paljon energiaa kuin 10 korttelia asuinkerrostaloja. ”Raksilan energiatoimilla onkin suuri vaikutus kaupungin ilmastotavoitteisiin.” 

Uimahalli ja jäähalli muodostavat täydellisen liiton

Oulun kaupunki tilasi Swecolta Raksilan urheilualueen energiavision, jonka tavoitteena oli selvittää alueen energiavirrat ja niiden kierrättämismahdollisuudet. ”Ensimmäisenä perehdyimme alueen rakennusten toimintaan, energiankulutukseen ja energiahukkaan”, kertoo Swecon kestävän ja älykkään rakentamisen asiantuntija Timo Heikkilä. ”Vasta kun tunnemme kunkin rakennuksen yksityiskohdat, saamme energiataloudesta kokonaiskuvan.” 

Rakennusten tuntitasoinen kulutustieto yhdistettiin muun muassa säätietoihin. Sen jälkeen tarkasteltiin kolmen rakennuksen kokonaisuutta tunti tunnilta. ”Tutkimme kolmea eri vaihtoehtoa, joista ensimmäinen oli jäähallin lauhdelämpöjen ohjaus kaukolämpöverkkoon”, Heikkilä sanoo. Ratkaisu osoittautui taloudellisesti haastavaksi muihin vaihtoehtoihin verrattuna. 

Sen sijaan kolmen rakennuksen yhteinen lämmitys- ja jäähdytysverkko toimi kuin unelma. ”Uimahalli ja jäähalli muodostavat täydellisen liiton, koska toisessa tarvitaan jatkuvasti kylmää ja toisessa lämmintä”, Heikkilä toteaa. Lämpöpumpputeknologialla jäähallin lauhdelämmöt lämmittävät uimahallin valtaosan vuodesta kokonaan, ja lämpöä riittää myös Ouluhallille. 

Selvitys osoitti, että kolmen kiinteistön energiaverkon hyötyjä voidaan lisätä uudistamalla jäähallin iäkäs talotekniikka. Lisäksi visiossa käsiteltiin aurinkosähkön mahdollisuuksista. ”Aurinkopaneeleja olisi mahdollista sijoittaa kiinteistöjen sijaan Raksilan puistoalueelle, jossa vuotuinen kävijämäärä on yli miljoona vuodessa. Se toisi myös imagoetua”, Mäkelä sanoo. 

Lämmön osto vähenee 90 %

Mäkelä onkin iloisesti yllättynyt sekä energiavision tuloksesta että itse prosessista. ”Energiavisio toteutui todella nopeasti ja tilaajan kannalta helposti. Minun ei tarvinnut muuta kuin tehdä tilaus ja kuunnella lopputulos, joka oli paljon parempi kuin osasin odottaa.” 

Selvityksen mukaan kolmen kiinteistön energiaverkko säästää jopa 90 prosenttia ostettavasta lämpöenergiasta. Uimahallissa se merkitsee 120 000 euron vuosisäästöjä ja koko alueella noin 200 000 euron. Lauhdelämmöillä tuotetaan lähes 7 gigawattituntia energiaa, jolloin kaukolämpöä tarvitaan enää gigawattitunti. ”Energiaverkko laskeekin rakennusten hiilijalanjäljen puoleen”, Heikkilä toteaa. 

Kaupungin päätöksenteon kannalta oli ratkaisevaa, että energiaverkon toteutuksen takaisinmaksuaika on vain 6 vuotta. ”Alle 10 vuoden takaisinmaksuaika on selvä raja sille, kannatetaanko toimenpiteitä vai ei”, Mäkelä toteaa. ”Kaikki visiossa ehdotetut toimenpiteet onkin jo viety käytäntöön: Raksilan uimahallin saneerauksen hankesuunnitelmaan.” 

Lisäksi ratkaisumallia aiotaan monistaa muihin Oulun uimahalleihin. ”Yksi uusi uimahalli on parhaillaan hankesuunnittelussa, ja sen kohdalla olemme jo olleet yhteydessä energialaitokseen vastaavanlaisen energiaverkon kehittämiseksi”, Mäkelä sanoo. 

Potentiaalia monissa kaupungeissa ja kunnissa

Raksilan energiavisio on herättänyt valtavasti mielenkiintoa suomalaisissa kaupungeissa ja alan etujärjestöissä. ”Tulokset ovat yllättäneet positiivisesti monissa kunnissa”, Mäkelä sanoo. 

Heikkilä pitää Oulun kaupunkia edelläkävijä, mutta potentiaalia on muissakin kaupungeissa alueilla, joilla yksi toimija omistaa useita kiinteistöjä. ”Usein yhdessä rakennuksessa tarvitaan lämpöä ja toisessa kylmää, joten näkökulmaa kannattaa laajentaa yksittäiseltä tontilta korttelitasolle.” 

Alue-energiatarkastelujen haasteena ei yleensä olekaan tekniikan tai tiedon puute, vaan kiinteistöjen omistussuhteet. ”On sopimusteknisesti paljon monimutkaisempaa pohtia kokonaisuutta, jossa on useita kiinteistönomistajia”, Heikkilä sanoo. ”Toisaalta energiaverkot luovat mahdollisuuksia yhteistyölle ja synergiaeduille myös eri toimijoiden välillä.” 

Ole yhteydessä energiasuunnitteluumme!