SAKKYn uusi kampus toimii porttina innovatiiviselle Savilahden alueelle

Savon ammattiopiston uudella kampuksella loistavat valot kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Kaikki tekniikka on suunniteltu tukemaan opiskelijoiden viihtymistä, turvallisuutta ja uuden oppimista. Kampus on rakennettu kestävästi Joutsenmerkki-kriteereillä.

Savon ammattiopiston (SAKKY) noin 3500 kirjoilla olevaa opiskelijaa muutti Kuopiossa uusiin tiloihin syksyllä 2022. Uudisrakennukset Voima, Virta ja Valo korvasivat 1950-luvulla Presidentinkadulle valmistuneen vanhan kampuksen, joka purettiin aikansa palvelleena.

Uudella kampuksella tilankäyttö on tehokkaampaa, ja neliöt vähenivät noin puoleen. Savon koulutuskuntayhtymän tilapalvelupäällikkö Milla Lompola on tyytyväinen uuteen sijaintiin nopeasti kehittyvällä Savilahden alueella, jossa sijaitsee myös Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto. ”Kampuksemme toimii nyt porttina koko innovatiiviselle alueelle.”

Rakennus reagoi käyttöön valotaiteen keinoin

Savilahden alueen rakennustapaohje ”Valon kaava” ottaa kantaa kampuksen valaistukseen, jolla voidaan elävöittää oppimisympäristöä monin keinoin. ”Valaistuksella on luotu kampukselle hauskoja, leikkisiä ja interaktiivisia elementtejä, jotka aktivoivat opiskelijoita”, kertoo Swecon valaistussuunnittelija Riku Pirtilä. Hän vastuullaan oli kampuksen ulko- ja julkisivuvalaistus.

Valaistussuunnittelijat pääsivät luomaan pääaulan bistron lasiseinään valotaideteoksen. DMX-pohjaisella järjestelmällä ohjattu mediaserveri ajaa lasiseinän pikseleihin videota, jonka sisältö muuttuu ihmismäärän ja äänen desibelien mukaan. ”Valaistus luo rakennuksesta ikään kuin elävän olennon, joka reagoi tilojen käyttöön ja tunnelmaan”, Pirtilä sanoo.

Myös tiettyjä sisätiloja valaistaan näyttävästi, mikä tuo esiin arkkitehdin vision ja Swecon rakennesuunnittelijoiden kädenjäljen. ”Aulan katosta on ripustettu teräksinen kävelysilta, ravintolaparvi ja kolmanteen kerrokseen asti nouseva teräsportaikko”, kertoo Swecon rakennetekniikan osastopäällikkö Jari Korhonen hienoimmista yksityiskohdista.

Kampuksella onkin uskallettu tehdä poikkeuksellisia ratkaisuja, joista yksi on päätyikkunoiden taakse sijoitettujen ilmanvaihtokoneiden korostusvalaistus. Lompola on tyytyväinen siihen, miten valaistusratkaisuja visualisoitiin etukäteen. ”Pääsimme näkemään todella hienosti, mitä suunnittelija oli ajatellut ja miten lopputulos muuttuu, jos esimerkiksi valotehoa muutetaan.”

Poikkeuksellisen vaativa oppilaitoskohde

Valaistussuunnittelun lisäksi Sweco osallistui kampuksen talotekniikka- ja rakennesuunnitteluun laajalla asiantuntijajoukolla. Ammatillisen oppilaitoksen suunnittelu vastaa yritystoimintaan tarkoitettujen tilojen suunnittelua, mutta vaatimukset talotekniikalle ovat julkisessa rakennuksessa suuremmat. Samalta kampukselta löytyy yli 10 alaa ja muun muassa täydellisesti varusteltu ammattikeittiö, konepaja, kauneushoitola ja automaalaamo.

”Rakennesuunnittelun kannalta haasteita toivat tilojen erilaiset vaatimukset, esimerkiksi metallipuolen lattian on kestettävä tuhansia kiloja painavia koneita ja autokorjaamon pylväsnosturit vaativat omat perustukset kaksi metriä lattiatason alapuolelle”, Korhonen kertoo.

Swecon LVIAJ-tekniikan osastopäällikkö Lauri Paanalan mukaan LVIA-tekniikasta otettiin käyttöön laajamittaisesti erikoisjärjestelmiä ja energiakierrätystä perinteisten LVI-järjestelmien lisäksi. ”Esimerkiksi opetuskeittiöissä ovat ammattikeittiöitä vastaavat pesuainelinjastot, biokeräysputkistot ja CO2-kylmäaineella toteutetut kylmäainejärjestelmät.”

Sähkösuunnittelussa korostui turvatekniikka ja sen helppokäyttöisyys. Esimerkiksi automaalaamo on räjähdysvaarallinen tila. ”Lisäksi monissa työsaleissa on käytetty turvareleitä ja -kytkimiä, jotka suojaavat ihmisiä kosketusjännitteiltä”, kertoo Swecon talotekniikan projektipäällikkö Pekka Ullgren. Kaikki sähkölaitteet on tehty kloorittomista materiaaleista. ”Sen ansiosta savun muodostus on tulipalotilanteessa vähäistä.”

Kampus valmistui Joutsenmerkki-kriteereillä

Savilahden kampus on SAKKYn neljäs Joutsenmerkki-kriteereillä rakennettu oppilaitos. ”Taustalla on strategiamme rakentamisen ympäristöystävällisyydestä ja kestävyydestä”, Lompola sanoo. Kaikessa tekniikassa korostuikin pitkäikäisyys ja helppo huollettavuus. ”Rakennuksen halutaan pysyvän käyttökunnossa vähintään 50 vuotta.”

Joutsenmerkki kannustaa luonnonvalon hyödyntämiseen, ja siksi kampuksella on käytössä ihmiskeskeinen HCL-valaistusjärjestelmä (Human Centric Lighting). ”Se säätää valaistuksen värilämpötilaa ja voimakkuutta päivänkierron mukaan”, Pirtilä sanoo. Ulkovalaistusta ohjataan DALI-pohjaisilla kello- ja hämäräkytkimillä, mikä säästää energiaa erityisesti keskiyön tunteina.

Lisäksi käyttäjät voivat ohjata valaistusta ja kampuksen muuta tekniikkaa etänä KNX-rakennusautomaatiojärjestelmällä. ”Tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja pitää opiskelijoiden vireystila korkealla”, Ullgren kiteyttää. Rakennusautomaatio mahdollistaa myös kulutusjouston valtakunnan verkon suuntaan. ”Hintapiikkeihin voidaan reagoida nopeasti.”

Energiaseuranta onkin kampuksella tarkkaa, ja eri koulutusalojen kulutusta mitataan kymmenillä alamittareilla. Tilakohtaiseen mittarointiin kuuluvat myös hiilidioksidipitoisuudet ja sisälämpötilat. ”Lähtökohtana oli A-energialuokka, ja siksi kaikki mahdollinen energia otetaan talteen ja kierrätetään kampuksella”, Paanala lisää.

Suunnitteluratkaisut jättävät tilaa tulevaisuudelle

Talotekniikan kannalta ammatillisen oppilaitoksen toiminta on niin erikoistunutta, että kaikki toiminnalliset muutokset vaativat merkittäviä muutoksia myös tilojen tekniikkaan. Sen sijaan rakennesuunnittelussa tilojen muuntojoustavuuteen voitiin kiinnittää huomiota.

”Yhdistelmärungossa on käytetty betonipilareita ja -palkkeja sekä kantavia sisäkuorielementtejä, joten ulkoseinälinja pysyy lähes katkottomana”, Korhonen kertoo. Väliseinien sijaintia rajoittavat ulkoseinillä vain ikkuna-aukot. Pilarien ansiosta keskilattioilla ei ole kantavia väliseiniä, joten esimerkiksi käytävien paikkoja on myöhemmin helppo muuttaa.

Lompolan mukaan käyttäjät ovat olleet kampukseen erittäin tyytyväisiä. ”Ensimmäisen vuoden aikana muutos- ja korjaustarve on ollut todella pieni.”

Yksi syy tyytyväisyyteen on, että opiskelijat pääsivät kertomaan toiveistaan etukäteen 114 työpajassa. Lisäksi kampuksen valaistussuunnittelussa on hyödynnetty hitaan suunnittelun ideoita. ”Aina ei ole tarpeen tehdä jokaista ratkaisua käyttäjien kannalta täysin valmiiksi, vaan antaa heille mahdollisuus vaikuttaa lopulliseen ilmeeseen myös käytön aikana”, Pirtilä sanoo. Käyttäjä voi viestittää valontaideteoksen väreillä ja liikkeellä merkittävistä tapahtumista niin kampuksella kuin maailmalla.