Savon ammattiopiston purkamisen kierrätysaste nousi 92 prosenttiin
Savon koulutuskuntayhtymä asettaa purkuhankkeilleen korkeat kierrätystavoitteet. Kuopion kampuksella ne ylitettiin, kun kierrätysaste nousi 92 prosenttiin. Resurssitehokkuus näkyi muun muassa betonimurskeen kierrossa, ja tavaraa myytiin runsaasti myös uudelleenkäyttöön.
Savon ammattiopiston keskustakampuksen purku on Kuopiossa loppusuoralla. Presidentinkatu 1–3:ssa sijaitseva kortteli on purettu kolmessa vaiheessa, ja uusi ammattioppilaitos on jo rakennettu Savilahteen. Kestävä kehitys on osa Savon koulutuskuntayhtymän (SAKKY) strategiaa, ja siksi myös purkuhankkeelle asetettiin lainsäädäntöä tiukemmat kiertotaloustavoitteet: yli 85 prosentin kierrätys- ja hyödyntämisaste.
”Haluamme olla ammatillisessa koulutuksessa kestävän kehityksen edelläkävijä”, kertoo SAKKYn Tilapalvelupäällikkö Milla Lompola. Hän korostaa, että tavoitteiden pitää näkyä myös käytännössä, ja siksi hiilijalanjälki lasketaan kaikissa rakennus- ja purkuhankkeissa. Uudisrakennukset toteutetaan myös Joutsenmerkin mukaisesti. ”Tavoitteenamme on laskea kasvihuonepäästöt puoleen vuoteen 2025 mennessä vuoden 2019 tasosta.”
Sweco aloitti Presidentinkadun purkuhankkeen rakennuttajakonsulttina syksyllä 2021. Vastuulla oli muun muassa purkusuunnittelu, purkukartoitus, purkumäärien laskenta sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitukset. ”Sweco on toiminut puitesopimuskumppaninamme ja vastannut oppilaitostemme purkusuunnittelusta esimerkiksi Iisalmen kampuksella”, Lompola sanoo.
Swecon projektipäällikkö Teemu Heiskasen mielestä purkuhankkeen korkea kierrätysaste ei olisi mahdollinen ilman tilaajan ja purku-urakoitsijan yhteisiä tavoitteita ja tahtotilaa. ”Vaikka purkukartoitus tehtäisiin miten tarkasti, loppu on aina kiinni toteutuksesta.
Presidentinkadun purkutyöt alkoivat syksyllä 2022 ja jatkuvat vuoden 2023 loppuun asti. ”Joustavasta yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa kertoo, että nyt näyttää siltä, että valmista saattaa tulla jo kesällä”, Lompola toteaa tyytyväisenä.
Katurakentaminen etenee rinnan purkamisen kanssa
Purkusuunnittelun teki erityisen mielenkiintoiseksi kohteen sijainti. Korkealta Mölymäeltä avautuvat näköalat niin Kuopion keskustaan kuin Kallavedelle, ja viereisillä tonteilla on asuinrakennuksia, Kuopion keskuskenttä ja rakennustyömaita. Myös purkualue on jo kaavoitettu asuinrakentamista varten, ja kaupunki on aloittanut uusien katujen rakentamisen.
”Purkutyöt pitikin vaiheistaa ja aikatauluttaa tarkkaan alueen infrarakentamisen kanssa, jotta SAKKY ja kaupunki pääsevät lohkomaan tontteja ja myymään niitä”, Heiskanen toteaa. Myös kellaritilat purettiin, joten tontilla tarvittiin massanvaihtoja ja maanpinnan ennallistamista.
Purku-urakoitsija Lotus Demolitionille kaupunkikeskustojen haastavat rakennuspaikat ovat tuttuja. Presidentinkadulla poikkeuksellista oli vain 38 000 neliön purkumassa. ”Se on noin kuusinkertainen tyypillisiin purkukohteisiimme verrattuna”, kertoo purku-urakoitsijan toimialapäällikkö Olli-Pekka Itälä.
Toinen haaste oli vuonna 1957 valmistunut suojeltu kauppaoppilaitos, joka piti säästää, vaikka sen seinät olivat kiinni useissa purettavissa rakennusosissa. ”Puramme jatkuvasti asuinkerrostaloja, jotka ovat kiinni toinen toisissaan, joten suojellun rakennuksen säästäminen ei tuottanut ongelmia”, Itälä toteaa. Rakennuksen julkisivut entisöidään purkamisen jälkeen.
Kiviaineksia säästyy yli 1500 kuorma-autollista
Presidentinkadun purkuhanke ylitti sille asetetut kiertotaloustavoitteet, kun laskennallinen kierrätys- ja hyötykäyttöaste nousi noin 92 prosenttiin. SAKKY onnistui myymään jo ennen purkamista irtokalusteita, koneita ja laitteita uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen puolen miljoonan euron edestä. Purkutyömaalta saadaan kiertoon esimerkiksi noin 100 tonnia bitumia, 150 tonnia eristevillaa, 1300 tonnia metalleja ja huikeat 40 000 tonnia purkubetonia ja tiiltä.
”Betonit murskataan paikan päällä MARA-kelpoiseksi kierrätysraaka-aineeksi, jota voidaan hyödyntää muun muassa tie- ja katurakentamisessa”, Heiskanen sanoo. Materiaalitehokkuus säästää yli 1500 kuorma-autollista neitseellisiä luonnon kivi- ja maa-aineksia. Myös kuljetusten kustannukset ja päästöt laskevat, kun kivi- ja maa-aineksia ei tarvitse ajaa rekoilla edes takaisin.
Materiaalien tarkka lajittelu paikan päällä kannattaa, ja varsinaista rakennusjätettä jää Presidentinkadulla alle 2 prosenttia purkumateriaaleista. ”Se on lähinnä sisäpurun aikana irrotettuja kalusteita ja muovimattoja sekä rakenteista vaikeasti koneella lajiteltavaa jätemuovia, puuta ja villaa”, Itälä kertoo. Nekin ohjataan lajitteluun ja edelleen kierrätyspolttoaineiksi.
Lotus Demolition mittaa myös purkutyömaan hiilijalanjäljen, joka oli etukäteen arvioituna miinusmerkkinen, -271.82 CO2e tonnia. Seuraa Presidentinkadun purkamisen hiilijälkeä reaaliajassa täällä!