Siida Saamelaismuseo ja Luontokeskus saivat upeat uudistuneet tilat

Inarin keskustassa sijaitseva Siida on Suomen rakastetuimpia museoita ja luontokeskuksia. Perusparannus- ja laajennushanke mahdollisti uudistuneet tilat niin päänäyttelylle kuin kansainvälisesti arvokkaalle saamelaiskokoelmalle.

Senaatti-kiinteistöjen omistama Siida on Suomen pohjoisin Museokortti-kohde, jonka suojissa toimii Saamelaismuseo, Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus ja Ravintola Sarrit. Vuonna 2020 Inarin keskustassa aloitettiin laaja perusparannus- ja laajennushanke, jossa Siidaan saatiin kaksi uutta siipeä ja noin 1400 lisäneliötä. Pitkään haaveiltu laajennushanke lähti liikkeelle, kun Suomen kansallismuseo päätti repatrioida eli palauttaa koko saamelaiskokoelmansa Saamelaismuseo Siidalle.

”Saamelaismuseo toimii valtakunnallisena vastuumuseona, johon on nyt palautettu kansainvälisesti merkittävä yli 2000 esineen saamelaiskokoelma”, kertoo Saamelaismuseon viransijainen museonjohtaja Eija Ojanlatva. Laajennus oli Saamelaismuseolle muutenkin välttämätön. Museon vanhat kokoelmatilat olivat jo aivan täynnä. ”Lisäksi eri materiaaleista tehdyt esineet vaativat erilaiset säilytysolosuhteet, joten meillä oli suuri tarve sekä uusille säilytystiloille että nykyaikaisille ja turvallisille konservointitiloille.”

Myös perusparannus tuli tarpeeseen, jotta yli 20-vuotiaan rakennuksen asiakaspalvelu-, näyttely- ja toimistotilat saatiin uudistettua. ”Saimme esimerkiksi eriytettyä Luontokeskuksen asiakaspalvelun Siidan muusta asiakaspalvelusta, mikä toi lupa-asioiden hoitamiseen kaivattua yksityisyyttä”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija ja hankkeen projektipäällikkö Kirsi Ukkonen.

Vanha rakennus sai uudet ”kengät”

Siidan laajennus- ja peruskorjausprojekti toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin valmistuivat olemassa olevan rakennuksen molempien päiden laajennusosat ja sitten vanhan puolen peruskorjaus. ”Kohde oli erityisen mielenkiintoinen niin sijaintinsa, toimintansa kuin kokonsakin puolesta”, toteaa Swecon korjausrakentamisen asiantuntija Henri Koukkari.

Vanhat kevytrakenteiset ulkoseinät kengitettiin, koska niissä oli käytetty paikoin valesokkeleita. Yläpohjan tuuletus oli alun perin järjestetty kattoikkunoiden kylmien lasien kautta, ja niissä oli kondensoitumisongelmia. Tilannetta pyrittiin helpottamaan muuttamalla kattoikkunoiden runkorakennetta niin, ettei yläpohjan tuuletusilmaa ohjattu enää ikkunoiden sisälle. ”Arkkitehtonisesti arvokkaat kattoikkunat säästettiin, mutta yläpohjan tuuletus järjestettiin nyt ikkunoiden korotettujen runkojen kautta”, Koukkari kertoo.

Rakennuksen raudoittamattomia perusmuureja piti tukea salaojituksen korjaamisen aikana, ja Siidaan tehtiin myös tilamuutoksia ja tiivistyskorjauksia, muun muassa alapohjien ja ulkoseinien liittymiin. ”Myös kaikki pintarakenteet pistettiin uusiksi.”

Näyttelyesineet säilytetään tarkoissa olosuhteissa

Swecon talotekniikan ammattilaiset suunnittelivat kohteeseen hienovaraista LVI-tekniikkaa sekä rakennusautomaatio- ja sammutusjärjestelmät. Mittaamattoman arvokkaille kokoelmille piti pystyä takaamaan ehdottoman pysyvät kosteus- ja lämpötilaolosuhteet niin näyttelyvitriineissä kuin varastointi- ja konservointitiloissa.

”Olosuhteet ovat kriittisen tärkeitä esimerkiksi turkisten ja muiden orgaanisten näyttelyesineiden säilyvyydelle”, kertoo Swecon talotekniikan ryhmäpäällikkö Esa Myllykangas. Oikeanlaisten olosuhteiden luomisessa hyödynnettiin jäähdytyksellä ja kostutuksella varustettuja ilmanvaihtokoneita sekä eri tilojen omia olosuhteista huolehtivia vakioilmastointikoneita.

Rakennusautomaatioon liitetyillä antureilla seurataan ja säädetään nyt eri tilojen olosuhteita tarpeen mukaan. ”Lisäksi esineiden suojana on moderni kaasusammutusjärjestelmä, joka vähentää sammutustöiden aiheuttamia lisävahinkoja ja jälkisiivousta”, lisää Swecon SPR-ryhmäpäällikkö Henri Mainio.

Rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijat varmistivat yhdessä, että jo ensimmäisen vaiheen ratkaisuissa valmistauduttiin oikealla tavalla toiseen vaiheeseen. ”Näin kaikki tekniikka ja rakenteet saatiin toimimaan yhdessä”, Koukkari sanoo.

Siidan alkuperäinen päänäyttely uudistettiin peruskorjauksen yhteydessä, ja Kirsi Ukkosesta se kannatti. ”Urakoiden yhteensovittaminen vaati paljon työtä, mutta samalla saimme näyttelytilaan sellaistakin tekniikkaa, mikä ei olisi ilman rakennustöitä onnistunut. Ja esimerkiksi vanhat puuovet vaihtuivat läpinäkyviksi lasiliukuoviksi.”

Siida avautui uudistuneena 1.6.2022, mikä oli Ukkosen mielestä yhtä tärkeä asia paikallisille ihmisille kuin matkailijoille läheltä ja kaukaa. ”Sanoisin mielelläni, että Siida on Suomen hienoin museo- ja luontokeskus! Käyhän meillä 120 000 vierasta vuosittain, vaikka Inarin kylässä on vain 700–900 asukasta.”

Siida onkin myös paikallisten ahkerassa käytössä ja tärkeä kokoontumispaikalla kaikille Suomen saamelaisille ja suomalaisille. ”Meiltä saa tietoa niin alueen luonnosta kuin kulttuuristakin, ja Siidassa pidetään myös paljon tapahtumia sekä järjestetään saamelaisalueen koululaisille kulttuuri- ja luontokasvatusta.”