Peruskorjaus kohensi opiskelija-asuntojen energiatehokkuutta ja asumismukavuutta Jyväskylässä 

Jyväskylän Kortepohjan 50-vuotiaita opiskelija-asuntotorneja on korjattu viime vuosina yksi kerrallaan. Uudistuneiden pihojen ja yhteiskäyttötilojen lisäksi Swecon LVIA-suunnittelijat löysivät tornitaloihin energiatehokkaita ja asumismukavuutta kohentavia tekniikkaratkaisuja.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) liiketoimintakokonaisuus Soihtu aloitti Kortepohjan opiskelija-asuntotornien peruskorjauksen suunnittelun vuonna 2016. Viiden vuosina 1968–1972 valmistuneen tornitalon (A–E) tekniikka haluttiin nostaa tämän päivän tasolle. Uudisrakentamista ei harkittu, koska talojen julkisivut on suojeltu ja asuntojakauma opiskelijoiden mieleen. 

”Kysyntä kohdistuu yhä yksiöihin, joita torneissa on yhteensä 720”, kertoo Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen. Samalla A- ja B-talojen väliin jäävä Rentukka-ravintola uudistettiin opiskelijoiden olohuoneeksi. ”Asuntojen keskipinta-ala on vain 21 neliötä, joten lisäsimme Rentukkaan arkea helpottavia palveluja, kuten lounasravintolan ja kuntosalin.” 

Peruskorjauksessa kohennetaan myös tornitalojen piha-alueita, ja Swecon LVI-asiantuntijat auttoivat hulevesien käsittelyn suunnittelussa haastavalla tontilla. Sähkö-, kaukolämpö- ja vesiputkia kulkee alueella ristiin rastiin. ”Lisäksi pohjavesi on alueella varsin korkealla, joten sadevesiä ei voi imeyttää tontilla, mutta viivytys onnistuu”, kertoo LVIA-valvonnasta vastannut Hannu Purola Swecolta. 

Sopivat sisälämpötilat kesällä ja talvella

Yksi tärkeimmistä korjauskohteista oli tornien LVIA-tekniikka. Vanhoissa valurautaviemäreissä oli ollut tukkeumia ja vuotoja. ”Halusimme parantaa asumismukavuutta ja energiatehokkuutta sekä liittää tekniikan etänä valvottavaan rakennusautomaatiojärjestelmään”, Moilanen sanoo. 

Sisäolosuhteiden kannalta ratkaisevaa oli huomioida tornien laajat seinäpinnat, jotka nostavat sisälämpötiloja kesähelteillä. ”Teimme lämpötilasimulaatioita ja valitsimme asuntoihin liesikuvut, jotka mahdollistavat 6–8 tunnin yöjäähdytyksen tavallisen 90–120 minuutin sijaan”, Purola kertoo. Asukkaita myös neuvotaan tekniikan käytössä ja energiasäästöissä. 

Olosuhteiden varmistamiseksi LVI-suunnittelijat mittasivat talvella ensimmäisenä jäähtyvien nurkka-asuntojen huonelämpötilat, mikä antoi yleiskuvan talon lämpötaseesta. ”Lämmitysjärjestelmän viat paljastuvat nopeasti, kun automaatio ilmoittaa ylläpidolle kulma-asuntojen jäähtymisestä.” 

Kohteen ikä ei estä energiatehokkaita tekniikkaratkaisuja

JYY julkaisi vuonna 2020 Ilmastokestävyyden tiekartan, jonka tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. ”Torneissa näitä arvoja on toteutettu alusta asti”, Moilanen sanoo. 

Jokaisessa tornissa on käytetty energiatehokasta tekniikkaa, vaikka moni ratkaisu on tyypillisempi uudisrakentamisessa. ”Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto saatiin toimimaan rakennusten iästä ja suojeluarvoista huolimatta”, Purola kertoo. ”Lisäksi tornit pystyttiin varustamaan nykyaikaisilla lämmön talteenottoratkaisuilla.” 

Kahdessa ensimmäisessä tornissa käytettiin muista poikkeavia valintoja, koska ullakoille tehtiin saunatilat: IV-koneiden piti mahtua muualle. ”A- ja B-talon käytävien alakattoihin on hajautettu 16 IV-konetta, ja poistoilmanvaihto toteutetaan kahdella huippuimurilla”, Purola sanoo. ”Lämpöpumppu kierrättää jopa 70 prosenttia lämmöstä talon sisällä.” 

Tietomallit helpottavat työmaavalvontaa

Jokaisen tornin suunnittelun ja valvonnan kilpailutuksen tarve arvioitiin erikseen, ja porukka onkin pysynyt pääosin samana. ”Se on mahdollistanut yksityiskohtien viilaamisen aina seuraavassa talossa”, Moilanen sanoo. Myös LVIA-suunnittelun ja -valvonnan keskittäminen Swecolle on toiminut hänestä hyvin. ”Työmaan ja suunnittelun yhteistyö on pelannut jouhevasti kaikin puolin.” 

Valvonnassa tietomalleista on ollut paljon apua. ”Talotekniikkaurakoitsijat ovat Jyväskylässä valveutuneita, ja tietomalli on ollut työnjohdon ja työmaan nokkamiehen käytössä kännykässä”, Purola kertoo tyytyväisenä. Se on auttanut muokkaamaan suunnitelmia tarpeen mukaan. ”Tietomallista pystytään katsomaan tekniikalle tarvittaessa nopeasti vaihtoehtoinen reitti.” 

LVIA-urakointi onkin Jyväskylässä niin hyvällä mallilla, että valvojan tärkein tehtävä on varmistaa, että LVI-prosessit toimivat kokonaisuutena suunnittelijan haluamalla tavalla. ”Silloin kaikki yksittäiset ratkaisut palvelevat kokonaisuutena onnistunutta lopputulosta.”