Suonenjokelaisesta asuinkerrostalosta saatiin kiertoon yli 96 % purkumateriaaleista
Suonenjokelaisesta asuinkerrostalosta saatiin kiertoon yli 96 % purkumateriaaleista
Suonenjoen Tervalanrannasta purettiin 60-luvulla valmistunut asuinkerrostalo ilman draamaa tai yllätyksiä. Purku onnistui aikataulussa naapureita häiritsemättä, ja kierrätysaste kohosi reiluun 96 prosenttiin. Purkubetonillekin löytyi sopiva uudelleenkäyttökohde läheltä.
Mansikoistaan tunnetun pohjoissavolaisen pikkukaupungin vuokrataloyhtiö, Kiinteistö Oy Suonenjoen Vuokratalot, päätti purkaa Tervalanrannasta vuonna 1967 valmistuneen 19 asunnon kerrostalon heikenneen vuokrausasteen takia. Swecon toimeksiantoon kuului purkusuunnittelu sekä purkutöiden projektinjohto ja rakennuttaminen.
”Vastasimme muun muassa urakkalaskennasta, urakkasopimuksen laadinnasta ja työturvallisuuskoordinoinnista”, kertoo Swecon projektipäällikkö Teemu Heiskanen. Hän kiittelee purku-urakoitsija Purkupihan työturvallisuutta ensiluokkaiseksi. ”Myös urakoitsijan työsuunnitelmat olivat yksityiskohtaiset ja riittävän käytännönläheiset.”
Purkupihalla ja Swecolla on takanaan jo useita yhteisiä purkukohteita. ”Minun on aina helppo käynnistää projektit Swecon kanssa, koska kaikki tarvittavat lähtötiedot ovat kasassa”, toteaa Purkupihan työnjohtaja Jani Perälä. Meininki on ammattitaitoista ja sujuvaa. ”Päällimmäisenä asiana mieleeni on jäänyt Tervalanrannastakin vain hyvä mieli!”
Purkubetonit saatiin hyötykäyttöön lähellä
Tervalanranta oli niin purkusuunnittelijan kuin urakoitsijan kannalta tyypillinen oman aikakautensa purkukohde. Hyötykäyttö- ja kierrätysaste nousi kuitenkin laskennallista ennakkoarviotakin paremmaksi, noin 96,4 prosenttiin.
”Muun muassa betonia saatiin kiertoon 2900 tonnia”, Heiskanen kertoo. Kierrätykseen kelpaamattomaksi jätteeksi jäivät lähinnä haitta-aineita sisältävät rakennusosat, kuten 21 tonnia asbestia. Haitta-aineiden määrä oli aikakautensa asuinkerrostalolle tavanomainen.
Purkupiha lajitteli eri materiaalit jo työmaalla, ja ainoa erityishuomiota vaatinut asia oli osittain maan alla sijaitseva lämmönjakohuone, josta löytyi öljyistä betonia. ”Asia oli kuitenkin tiedossa jo urakan laskentavaiheessa, joten pystyimme lajittelemaan sen helposti erilleen”, Perälä kertoo. Puhtaalle purkubetonille löytyi ympäristöluvallinen kierrätyspaikka läheisen autoradan meluvalleista. ”Purkaminen onnistuikin tehokkaasti niin kustannusten kuin ympäristön kannalta.”
ARA-avustus kattoi osan taloyhtiön purkukustannuksista
Hankkeen viranomaisyhteistyöhön kuului ARA-talojen purkuavustuksen hakeminen. Kohde sopi Heiskasen mukaan hakukriteereihin hyvin, koska ARA rahoittaa purkukustannuksia vain kohteissa, joita ei ole taloudellisesti järkevä pitää käytössä. Avustuksen suuruus oli vuosina 2020–2022 erikoisluvalla jopa 90 prosenttia.
”Hakumenettelyyn kuului muun muassa selvitys edullisimmasta purkamistavasta ja purkamisen vaikutuksista omistajan taloudelliseen tilanteeseensa sekä arvio purkukustannuksista ja purkujätteen kierrätysmahdollisuuksista.”
Purku-urakka valmistui ajallaan vuoden 2021 loppuun mennessä noin kolmessa kuukaudessa. Perälän mukaan tontilla oli hyvin tilaa toimia, ja raskaspurku onnistui ripeästi yhdellä purkukoneella. Aikataulun ja kustannusten kannalta tärkeintä oli, että sisäpurkuvaiheen asbesti- ja haitta-aineiden purku sujui ilman yllätyksiä ja lisätöitä. ”Se kertoo siitä, että Swecon asbesti- ja haitta-ainekartoitus oli tehty huolella.”
Purusta ei tullut läheisten talojen asukkailtakaan yhtään palautetta. ”Heille ei siis aiheutunut purusta haittaa”, Heiskanen toteaa tyytyväisenä. Maisemoitu tontti toimii nyt alueen asukkaiden ja kaupunkilaisten virkistyskäytössä lähellä kaupungin läpi virtaavaa Suonenjokea.