Tietomallipohjainen hiilijalanjäljen laskenta ohjasi Ruskeasuon varikon suunnitteluratkaisuja

Julkaistu 23.3.2023

Ruskeasuon varikko on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista infrahankkeista, jossa sekä Skanskalla että Swecolla on laaja vastuu vähähiilisistä ratkaisuista. Skanska hyödynsi vaihtoehtovertailuissa Swecon kehittämää hiilijalanjälkilaskennan työkalua.

Ruskeasuon varikkohanke on osa raitiovaunuvarikoiden kehittämissuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on varautua kantakaupungin raitioliikenteen kaluston kasvuun ja uusien pikaraitovaunujen tarpeisiin. Skanska rakentaa kokonaisvastuu-urakassa (KVR) lähes kolmen jalkapallokentän kokoisen raitiovaunu- ja bussivarikon 100 raitiovaunulle ja 200 bussille. Vuonna 2024 valmistuvan varikon kehitysvaihetta ohjasi BREEAM Excellent -ympäristösertifiointi ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoite.

”Helsingin hiilineutraaliustavoitetta kuitenkin kiristettiin urakan aikana viidellä vuodella, ja meidän piti löytää uusia toimenpiteitä jo sovittujen lisäksi”, kertoo hankkeen suunnittelupäällikkö Teemu Saarinen Skanskasta. Työmaalla pidetyissä työpajoissa koottiin yhdessä suunnitteluryhmän kanssa lähes 90 toimenpiteen listaus käyttökelpoisista päästövähennystoimenpiteistä, joista valittiin sopivimmat. ”Saimme jalostettua suunnitelmia niin, että varikon toiminnallisuus on parantunut ja samalla CO2-päästöjä on painettu alas yli 30 toimenpiteellä.”

Skanska toteuttaa laajan yli 100 miljoonan euron hankkeen infra-, talotekniikka- ja toimitilayksikön yhteisvoimin. Myös Swecolla on hankkeessa laajat vastuut, muun muassa rakenne-, energia-, talotekniikka- ja paloturvallisuussuunnittelussa sekä tietomallikoordinoinnissa.

Tavoite-energialaskenta tukee BREEAM-sertifiointia

BREEAM-sertifioinnin takia varikkohankkeelle asetettiin alusta asti korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet. ”Kaukolämmön ja kaukokylmän sijaan varikon lämmitykseen ja jäähdytykseen valittiin maalämpö”, kertoo Swecon LVIJ-tekniikan projektipäällikkö Jesse Kurkinen.

Turvallisuussyistä toteutettavuusselvitys puolsi LVI-tekniikassa metalliputkien käyttöä muovi- ja komposiittiputkien sijaan. ”Rata-alueen turvallisuus vaatii putkistojen maadoituksen laajalla alueella”, Kurkinen selittää. Koska varikolla on siivous- ja huoltotoimintaa vuorokauden ympäri, kaikkea tekniikkaa pitää pystyä ohjaamaan tarpeenmukaisesti ja tilakohtaisesti. Esimerkiksi IV-koneita voidaankin ohjata automaatiojärjestelmällä eri käyttöalueilla eri teholla. ”Lisäksi toimisto- ja sosiaalitiloissa on hiilidioksidi- ja kosteusmittausanturit.”

Varikon LED-valaistusta ohjataan tilakohtaisesti DALI-järjestelmällä. ”Valaistusta säädetään tilojen käyttöasteen sekä läsnäolo- ja liiketunnistimien mukaan”, kertoo Swecon projekti-insinööri Ricardo Weibel Avendano. Kaikki työntekijöiden parkkipaikat on mahdollista varustaa sähköautojen latauspisteillä, ja sellaiset tulevat jokaiselle yli 200 bussipaikalle. Bussien ja ratikoiden pesulaitteistoon on liitetty myös puhdasta vettä säästävä vedenkierrätysjärjestelmä. ”Sen ansiosta puhdasta vettä käytetään vain huuhtelussa.”

Kellaritilat rakennetaan kokonaan vähähiilisestä betonista

Keväällä 2021 toteutetun päästölaskennan mukaan suurin osa Kaupunkiliikenteen CO2-päästöistä tulee kalustohankinnoista sekä ratainfran ja varikoiden rakentamisesta. Varikolla onkin jo käytetty Betoroc-kierrätysbetonimursketta ja julkisivuissa kuusipaneeliverhousta. Päästöjä laskee myös Lujabetonin Luja-Vähähiilibetoni.

”Vähähiilistä betonia on käytetty kellarin katossa ja seinissä, lähes kaikissa anturoissa sekä jonkin verran myös pilareissa”, kertoo Swecon rakennesuunnittelun projektipäällikkö Mikko Huhtala. Varikko toteutetaan hybridirungolla, jossa yhdistetään betonielementtejä ja paikallavalua. Elementtirakentaminen lyhentää toteutusaikataulua, ja jälkijännitetyt rakenteet mahdollistavat riittävän pitkät jännevälit. ”Raiteiden kaarrealueet pakottavat sijoittamaan kantavia rakenteita myös epäoptimaalisille paikoille.”

Swecon asiantuntijat ovat osallistuneet myös Lujabetonin vähähiilisen betonin tutkimiseen ja laadunvarmistukseen, muun muassa tekemällä puristuslujuustestauksia Nauvontiellä käytetyn betonin koekappaleille. ”Lisäksi teimme raitiovaunuvarikon kivimuurin kuntotarkastuksen”, kertoo Swecon asiantuntija Noora Anttalainen.

Tietomallipohjainen hiilijalanjäljen laskenta nopeutti vaihtoehtovertailuja

Moni varikon rakennevalinta on perusteltu ympäristöministeriön laskentamenetelmään perustuvalla tietomallipohjaisella hiilijalanjälkivertailulla, joka toteutettiin Swecon kehittämällä työkalulla ketterästi rakennesuunnittelun aikana. ”Tietomallipohjainen hiilijalanjälkilaskenta on suunnitteluratkaisujen vaihtoehtovertailuun näppärä työkalu, joka näyttää nopeasti, viekö tietty rakennevalinta hanketta oikeaan suuntaan”, Saarinen sanoo.

Hiilijalanjälkivertailun alun perin teräsrakenteisina tasoina suunnitellut korotetut lattiat. Myös betonin menekkiä on optimoitu. ”, mikä vähentää betonin tarvetta”, toteaa Swecon vastaava rakennesuunnittelija Kimmo Fabrin.

Tietomallipohjainen hiilijalanjälkilaskenta otettiin hankkeessa käyttöön vuoden 2021 alussa, jolloin runkoratkaisut oli jo lukittu, mutta Skanskan Saarisen mielestä työkalulle olisi paljon käyttöä jo hankkeiden alkuvaiheessa. ”Hiilijalanjälkilaskenta on tärkeä osa hankkeitamme jo nyt, ja kaikki työtämme suunnitteluvaiheessa helpottavat työkalut ovat erittäin tervetulleita.”

Sweco kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin, ja myös tietomallipohjainen kustannuslaskennan työkalu julkaistaan vuoden 2023 alkupuolella.

Kuvat: Skanska ja Arkkitehtityöhuone APRT Oy