Tiistilän lähes 1000 oppilaan puukoulu tukee YIT:n ja Espoon kaupungin hiilineutraaliustavoitteita

Suomen suurimpiin kuuluva puukoulu valmistuu Espoon Tiistilään vuonna 2024. Jo rakennesuunnittelun alussa tehtiin vaihtoehtovertailuja yhdessä Alterplanin kanssa, ja onnistunut lopputulos varmistettiin rakennesuunnittelijan ja runkotoimittajan yhteistyöllä.

Tiistilän puukoulu Espoon Matinkylässä on valmistuessaan Suomen suurimpia puukouluja. Se tarjoaa monimuotoiset tilat 990 oppilaalle ja 110 työntekijälle sekä 168 lapselle varhaiskasvatuksen puolella. Noin 12 165 bruttoneliön syvärunkoinen puukoulu ohjaa Espoon kaupunkia kohti hiilineutraaliutta vuonna 2030, ja samaan tähtää YIT.

”Tavoitteenamme on puolittaa kasvihuonekaasupäästöt oman toimintamme ja omaperusteisten hankkeiden osalta, mikä vaatii käytännön tekoja, kuten esimerkiksi puurakentamishankkeita”, toteaa YIT:n projektipäällikkö Samuli Torkkola. ”Tiistilä on kokonsa takia niin meille kuin Espoon kaupungillekin hyvä puurakentamisen testi- ja referenssihanke.”

YIT toteutti hankkeen aikana hiilijalanjälkilaskennan. Koko elinkaarensa aikana puurunkoisen maalämmöllä lämpiävän koulun hiilijalanjälki osoittautui 32 prosenttia pienemmäksi kuin betonirunkoisen kaukolämpökoulun. Päästövähennys on noin 5 066 tonnia.

Rakennesuunnittelijan ja puurunkotoimittajan yhteistyötä

Espoon kaupungin ja YIT:n yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka käynnistyi kehitysvaiheella. Sweco toimii hankkeessa päärakennesuunnittelijana, ja vastuulle kuului myös betonielementtien ja konepajaosien suunnittelu. Puuelementtien suunnitteluvastuu jaettiin puurunkourakoitsija VVR:n kanssa. Torkkola kehuu yhteistyötä valittujen kumppaneiden kanssa.

”Yhteistyö sujui mutkattomasti, ja ratkaisukeskeisten henkilöiden kanssa oli ilo työskennellä yhteisen tavoitteen eteen.”

Swecon puurakentamisen projektipäällikkö Juliana Kalkkilan mukaan Swecolla ja YIT:llä on yhteistä taustaa useista koulukohteista, kuten Mansikkalan puukoulusta. ”Betonirakenteisia ovat puolestaan PPP-koulut Espoossa, Nummen palvelukeskus ja kansainvälisen arkkitehtuurikilpailunkin voittanut Vuosaaren lukio.”

Perusrunkoratkaisua sovellettiin useilla tavoilla

Opetustiloissa käytettiin perusrunkoratkaisuna kantavia rankarunkoseiniä ja avokotelolaattaa. Paloturvallisuus- ja akustiikkavaatimusten takia ne peitettiin lähes kauttaaltaan kipsilevyillä. Osa kantavista rankaseinistä toteutettiin liimapuurunkoisina, ja puurunko voitiin silloin jättää näkyviin.

”Lisäksi joihinkin seiniin asennetaan työmaalla lasitukset, jotka tuovat valoa syvärunkoisen rakennuksen keskiosiin ja toimivat tilanjakajina”, Kalkkila kertoo. Yläpohjassa perusratkaisuna on käännetty ripalaatta, pukkiseinät ja vesikattolaatat.

Perusratkaisuja oli sovellettava monissa kohdissa. Kalkkilan mukaan kantavan rankarungon sisällä on paikoin kerrannaisliimattuja viilupuisia palkkeja ja pilareita, jotka mahdollistivat suuremmat aukotukset. Myös aulan ja liikuntasalin pitkät jännevälit vaativat muusta rungosta poikkeavat rakenneratkaisut. Liikuntasali on liimapuisten harjapalkkien ja pilarien muodostama kokonaisuus rakennuksen sisällä.

”Liimapuurakenteet saivat jäädä näkyville, ja puu on esillä myös koulun julkisivuverhouksessa ja keskiaulassa.”

Suuri säänsuojateltta vaati väliaikaisia lisätukia

Monimuotoisuudestaan huolimatta kouluhanke on pysynyt hyvin budjettiraamissa, mikä kertoo Torkkolan mukaan onnistuneista hankinnoista. Eri puurunkovaihtoehdot kilpailutettiin laajasti ja hyvin aikaisessa vaiheessa. ”Sen ansiosta pystyimme käyttämään tuotteita, jotka sopivat toimittajan valmistusprosessiin, mikä takasi laadun ja kustannustehokkuuden.”

Tavoitteena oli myös korkea esivalmistusaste, joka toi suunnittelulle omat vaatimuksensa. Esimerkiksi kevyiden väliseinien reiät piti suunnitella tavallisesta poiketen, jotta esivalmisteista saatiin suurin hyöty irti. ”Runkoelementit tulevat työmaalle julkisivuvalmiina, mikä nopeuttaa seuraaviin työvaiheisiin siirtymistä”, Torkkola kertoo. Betonirakentamiseen verrattuna puhtaaseen sisätyövaiheeseen päästään nopeasti, ja eri vaiheet limittyvät toisiinsa. ”Kun toisessa päässä rakennusta tehdään runkoasennusta, toisessa aloitellaan jo lattiapintoja.”

Puukoulu rakennetaan Kuivaketju10:n mukaisesti ja valtavan säänsuojateltan alla, jossa on kaksi noin 67 x 100 -metristä lohkoa. Ensin teltan alla valmistui noin puolet rakennuksesta, ja sitten teltta siirrettiin seuraavalle lohkolla. Toisen vaiheen teltta tuettiin toiselta reunalta maahan ja toiselta valmistuneen osan katon päälle. Kohteen sijainti tuulisella paikalla lähellä merenrantaa nosti sääsuojan tuennan haastavuutta entisestään.

”Rakenteisiin kohdistui asennusaikana suurempia kuormituksia kuin lopputilanteessa, joten varsinaisten jäykistävien rakenteiden lisäksi rakentamisen aikana käytettiin väliaikaisia lisäjäykisteitä ja vastapainoja”, Kalkkila kertoo.

Aulan ja liikuntasalin rakenteiden liitosten suunnittelussa haasteita toi puolestaan onnettomuustilanteen seuraamusluokka CC3b. Vaikka yksittäinen rakenneosa menettäisi kantokykynsä, rakenteet eivät saa sortua ja aiheuttaa vaaratilannetta rakennuksen käyttäjille. ”Kaikki rakenteet ja niiden liitokset on hyväksytetty kolmannen osapuolen tarkastajalla.”

Kuva: Samuli Torkkola YIT