Turun Hirvensalon betoninen Kide tuotti 75 % suuremmat päästöt kuin puinen Kirsikka – asukkaiden suosiossa ei ollut eroja
Mangrove rakensi Turun TVT Asunnot Oy:lle kaksi tismalleen samanlaista asuinkerrostaloa, joista toisen rakennusmateriaalina käytettiin puuta ja toisen betonia. Molemmat kohteet ovat olleet yhtä suosittuja, mutta hiilijalanjäljessä ja työmaakäytännöissä oli selviä eroja.
Turun Hirvensalon uudelle asuinalueelle Arolaan valmistui kesällä kaksi TVT Asunnot Oy:n vuokrakerrostaloa: betoninen Kide ja puinen Kirsikka. TVT:n vuokrakotien käyttöaste on huikeat 99 prosenttia, ja 82 onnellista asuu nyt upouudessa kodissa Pirttivuorenkujalla. Sweco vastasi molempien kohteiden rakennesuunnittelusta.
Puu- ja betonikohteen välillä selviä eroja
TVT Asunnot Oy halusi vertailla Arolassa puu- ja betoniasuinkerrostalojen kustannuksia, hiilijalanjälkeä ja asukastyytyväisyyttä. Myös talon rakentanut Mangrove hyödyntää kokemuksia omassa kehitystyössään, jonka tavoitteena on rakentaa ekologisesti eri materiaaleilla.
”Kiteen hiilijalanjälki osoittautui 75 prosenttia suuremmaksi kuin puisen Kirsikan, mutta suosiossa ei ollut eroja. Molemmat talot täyttyivät vuokralaisista heti”, kertoo Mangrove Oy:n työpäällikkö ja hankkeen vastaava mestari Veli-Matti Toivonen. Luonnonläheinen ja merellinen Arola selvästi vetoaa turkulaisiin, ja Mangrove on rakentamassa rivitaloja myös naapuritontille.
Kahden samanlaisen kohteen rakentaminen oli 30 vuotta alalla olleelle Toivoselle mielenkiintoinen kokemus. Kiteeseen ja Kirsikkaan tehtiin esimerkiksi 82 samanlaista kylpyhuonetta, mikä tehosti tahtirakentamista. Työmailta nousi esiin myös eroja. Puukohteen työmaalla tarvittiin 70 metriä pitkä sääsuoja, jonka liikuttelu oli nostureilla verkkaista betonielementtien asennukseen verrattuna. ”Toisaalta olosuhteet olivat rakentajille sääsuojan alla mukavammat ja turvallisemmat, mikä tehosti tekemistä.”
Puukohteen työmaa pysyi vastaavan mestarin silmissä myös puhtaampana, ja säästöjä syntyi rakentamisen aikaisesta lämmityksestä. ”Puurunko ei varaa kylmää tai kosteutta betonin tapaan, mikä säästi lämmityskustannuksia tasoite- ja maalaustöiden aikana. Kun huomioon otetaan vielä betonin kuivumisajat, sääsuojauksen kustannus tuli aikataulusäästöinä takaisin.”
Rakennustekniset erityispiirteet
Molempiin kerrostaloihin suunniteltiin 41 asuntoa 4 kerrokseen, ja pohjaratkaisut ovat täysin samat. Swecon rakennesuunnittelijat huomioivat ensimmäisenä talojen haastavat maasto- ja pohjaolosuhteet. ”Turku on tyypillistä paalurakentamisen aluetta, ja pehmyt maaperä vaati Arolassakin talojen alapohjaan kantavan paalulaatan”, kertoo puisen Kirsikan rakennesuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Taneli Autio.
Arola on myös lähellä merta, joten tuulenkestävyysvaatimukset olivat rakenteille tiukat. Onneksi CLT-elementeilläkin on hyvä jäykistyskapasiteetti. ”Vahva ja kestävä CLT sopikin kohteen sijaintiin erinomaisesti.”
Betonisessa Kiteessä suurimmat haasteet toi elementtien detaljiikka. Betonielementteihin pyrittiin kopioimaan puutalon yksityiskohdat, kuten julkisivu-uritukset. ”Vaativia olivat erityisesti elementtien väliset saumakohdat ja pellitykset”, toteaa Swecon rakennesuunnittelija Joona Aronoja.
CLT-massiivipuuta ja sandwich-betonielementtejä
Kirsikassa kaikki rakenteet paalulaattaa ja väestönsuojaa lukuun ottamatta on toteutettu puusta. Välipohjarakenteena on LVL-avokotelolaatta, ja ulko- ja väliseinät on tehty CLT-elementeistä. Suurelementit tuotiin työmaalle esivalmistettuina. ”Esimerkiksi ulkoseinien lämmöneristeet olivat valmiiksi paikoillaan, samoin sisäseinien palomääräysten vaatimat kipsilevyt”, Autio sanoo.
Kiteen alapohja tehtiin paikallavaluna ja yläpohjassa käytettiin betonisia ontelolaattoja. Ulkoseinät ovat sandwich-elementtejä, joissa sisä- ja ulkokuoren välissä on eriste. Välipohjat tehtiin Luja-Superlaatoista, joissa lattialämmitys, viemärit ja muuta tekniikkaa on asennettu paikoilleen jo tehtaalla. ”Rakentamista nopeuttaa sekin, että Superlaattojen kappalekoko on ontelolaattaa suurempi, jolloin asennettavia laattoja tarvitaan vähemmän”, Aronoja sanoo.
Kirsikan puiset kattoelementit nostettiin paikoilleen useasta elementistä yhdistettyinä lohkoina. ”Teimme erikseen nostosuunnitelmat, jotta lohkojen asennus olisi turvallista ja sujuisi mahdollisimman jouhevasti sääsuojan alla”, Autio kertoo. CLT-rungon kylkeen rakennettiin rankarakenteisia lisäseiniä. ”Se varmisti akustiikan ja äänieristyksen, mikä vaikuttaa asumismukavuuteen.”
Kiteen erikoisimpiin rakenneratkaisuihin kuuluvat sisään vedetyt elementtiparvekkeet, joissa parvekkeen eteen tulee arkkitehtoninen kuorielementti. ”Näin julkisivu jatkuu yhtenäisenä ja parvekkeet näyttävät samalta kuin ikkunat”, Aronoja sanoo. Tarkkaa työtä vaadittiin myös sisäänkäyntien pienissä sisäänvedoissa ja portaikoiden elementoinnissa. ”Yhteistyö työmaan kanssa toimi hyvin, eikä lisä- tai muutossuunnittelua juuri tarvittu.”
Kummassakin kohteessa päämateriaali saa näkyä myös sisätiloissa, ja esimerkiksi Kirsikassa asuntojen ulkoseinät on jätetty puupinnalle. Arkkitehdin idean mukaisesti kahden eri talon välillä on myös selvä yhteys. Kiteen julkisivuelementeissä on Kirsikan kuusipanelointia muistuttava urakuviointi, ja Kirsikan puuverhous on värjätty betoniin viittaavalla harmaan sävyllä.
