Turun seudun jätevesipumppaamojen ympäristöriskiarviointi pyrkii suojaamaan Itämerta

Turun seudun puhdistamo Oy vastaa 14 kunnan jätevesien käsittelystä. Jätevesipumppaamoja on alueella satoja, ja monen niistä ylivuotoriski kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Swecon toteuttama paikkatietopohjainen ympäristöriskiarvio toi esiin Itämeren kannalta kriittisimmät kohdat.

Turun seudun puhdistamo Oy (TSP) vastaa lähes 300 000 asukkaan ja teollisuuden jätevesien puhdistuksesta 14 kunnan alueella. Seudullinen yhteistyö toimii Varsinais-Suomessa hyvin, ja jätevesien käsittelyn vastuullisuutta on totuttu kehittämään yhdessä.

”Meillä on osakaskuntiemme kanssa säännöllisesti parempaan varautumiseen ja ylivuotojen vähentämiseen tähtäävää yhteistoimintaa, kuten harjoituksia ja seminaareja”, kertoo Turun seudun puhdistamo Oy:n laatu- ja ympäristöpäällikkö Jarkko Laanti. TSP on myös kehittänyt ylivuotojen raportointiin järjestelmän, johon jokainen kunta kirjaa toisille kunnille ja viranomaisille läpinäkyvästi alueellaan tapahtuneet ylivuodot.

Itämeren kannalta alueen jätevesipumppaamojen toiminnalla on suuri merkitys. Suurin osa pumppaamoista sijaitsee Saaristomeren valuma-alueella, joten jätevesiviemärien ylivuodot voivat päätyä lopulta Itämereen. Tavoitteena onkin, että ylivuodot vältetään ja kaikki jätevedet päätyvät oikeaan paikkaan: Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle.

”Jätevedet puhdistetaan meillä selvästi tehokkaammin kuin ympäristölupa vaatii, mikä vähentää Itämeren ravinnekuormaa”, kertoo TSP:n verkostoinsinööri Suvi Venho. Puhdistamolta lähtevä jätevesi esimerkiksi hygienisoidaan erillisessä UV-laitoksessa. Lisäksi TSP noudattaa yhdyskuntajätevesien puhdistuksen Green Deal -sitoumusta.

Ilmastonmuutos lisää ylivuotoriskejä

Syksyllä 2022 TSP halusi päivittää viisi vuotta sitten toteutetun viemäriylivuotojen ympäristöriskin arvioinnin. Tavoitteena oli vähentää hulevesien päätymistä jätevesiverkostoon ja siten myös vähentää viemäriylivuotoja, vaikka sadanta, rankkasateet ja tulvat lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena.

”Halusimme tunnistaa pumppaamot, jotka sijaitsevat erityisen herkissä paikoissa, kuten pohjavesialueilla tai uimarantojen tai kalastollisesti arvokkaiden vesien läheisyydessä”, Laanti kertoo. Sijainnin perusteella pumppaamoille määriteltiin kriittisyysluokat. ”Mitä useamman kriteerin alueella pumppaamo sijaitsee, sitä suuremman kriittisyysluokan se saa ja sitä tärkeämpää on minimoida kyseisen pumppaamon ylivuodot.”

Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen liittoon kuuluva kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia. Se luotti riskiarvioinnissa Swecon vesihuollon asiantuntijoihin. ”Haimme erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvien ylivuotoriskien arviointikokemusta, ja siihen Swecolla on kehitetty sopiva paikkatietomenetelmä”, kertoo Valonian ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä.

Hänestä Swecon asiantuntijoiden hyvä paikallistuntemus ja toisaalta tieto kansallisesti toimivimmista ympäristöriskien ehkäisykeinoista nopeutti hankkeen läpiviemistä.

500 pumppaamon laaja ympäristöriskiarvio

Ylivuotoriskejä arvioitiin noin 500 jätevesipumppaamon kohdalla. Swecon suunnittelupäällikkö Jaana Pulkkisen mukaan merkittävin ero aikaisempaan riskiarviointiin oli, että tarkastelua laajennettiin tietyn pumppaamon paikallisista vaikutuksista koko valuma-alueeseen.

”Analysoimme koko ylivuotoreitin ympäristöriskit tulvaojasta jokien kautta aina mereen saakka. Se antoi riskeistä todenmukaisemman ja tarkemman kuvan.”

Paikkatietopohjaisessa riskianalyysissä huomioitiin meriveden nousun vaikutus pumppaamojen tulvimisriskiin. Lisäksi käsiteltiin hulevesiin liittyviä riskejä arvioimalla, mitkä pumppaamot sijaitsevat tulvaojiin nähden matalalla.

Työpaja toi kuntien vesihuollon edustajat yhteen

Hankkeen päätteeksi vesihuoltolaitosten edustajille, kuntapäättäjille ja viranomaisille järjestettiin yhteinen työpaja. Siinä esiteltiin tuloksia ja Swecon keräämää haastatteluaineistoa parhaista käytännöistä eri puolilta Suomea. Yhdessä pohdittiin myös ongelmien juurisyitä.

”Työpaja oli todella hyödyllinen, koska se antoi kunnille jälleen yhden mahdollisuuden keskustella ja miettiä yhdessä, mihin resursseja kannattaa jatkossa panostaa”, Venho sanoo.

Hän ja Laanti ovat tyytyväisiä konsultin osaamiseen ja uusiin näkökantoihin. Kartalla esitetyt tulokset vahvistivat TSP:n asiantuntijoiden ennakkokäsityksiä, mutta nyt kriittisimmät ylivuotopaikat on myös laskennallisesti todettu. ”Uskon, että tulokset antavat kättä pidempää esimerkiksi rahoituksen hakemiseen jätevesiverkoston kehityshankkeisiin”, Laanti sanoo.

Ympäristöriskien arviointiin saatiin rahoitus ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta (2019–2023).