Vaelluskalojen lisääntymisalueselvitys tukee Oulujoen kestävää käyttöä

Oulun Energia ja Fortum tilasivat selvityksen Oulujoen vaelluskalojen lisääntymisalueista ja niiden toteutettavuudesta. Tuloksia hyödynnetään laajemmassa kehitystyössä, jonka tavoitteena on yhdistää vaelluskalat ja vesivoima kestävällä tavalla.

Vuosi sitten Oulun kaupungin useat valtuustoryhmät tekivät aloitteen, jossa esitettiin selvitettäväksi Merikosken uoman ympärivuotista vesittämistä.

”Merikoskella voi olla merkitystä niin vaelluskalojen lisääntymisalueena kuin yleisesti virkistyskäytössä”, kertoo Oulun Energian laatu- ja ympäristöjohtaja Tarja Väyrynen. Oulun Energia ja Fortum käynnistivät yhdessä selvitystyön, jolla haettiin lisää tietoa erityyppisten voimalaitosuomien sekä Oulujoen vanhojen, kuivillaan olevien uomien mahdollisuuksista vaelluskalojen lisääntymisalueina. ”Halusimme tutkia jokivartta yhdessä, jolloin kaikkia kohteita tarkastellaan samaan aikaan.”

Fortum Power and Heat Oy:n ympäristöasiantuntija Katri Hämäläisen mukaan Fortum on sitoutunut vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen hallitusohjelman mukaisesti. ”Olemme esimerkiksi jo kunnostaneet kohteita Oulujoen pää- ja sivu-uomissa sekä toteuttaneet Monttaan kalojen ylisiirtolaitteen.”

Selvityksessä hyödynnettiin populaatiomallinnusta ja virtauslaskentaa

Swecon asiantuntijat toteuttivat vaelluskalojen lisääntymisalueselvityksen seitsemässä kohteessa: Oulun Energian Merikosken voimalaitoksen vanhassa uomassa ja Fortumin osalta Montan, Pällin ja Nuojuan voimalaitosten ohijuoksutusuomissa, Utasen voimalaitoksen ympäristössä, Jylhämän vanhoissa uomissa sekä Poikajoella.

”Tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia parantaa vaelluskalojen lisääntymisolosuhteita tutkimukseen valituilla alueilla”, kertoo Swecon projektipäällikkö Markus Karvali. Olemassa olevaa tietoa jalostettiin muun muassa virtauslaskennalla ja populaatiomallinnuksella. Asiantuntijat tekivät kartta- ja topografiatarkasteluja sekä kävivät kohteissa paikan päällä. ”Saimme työn tilaajan edustajilta tietoa voimalaitosten toiminnasta, jokien säännöstelystä ja paikallisista olosuhteista.”

Selvityksessä arvioitiin sekä lisääntymisalueiden rakentamisedellytyksiä että teknistaloudellista toteutettavuutta. ”Tutkimme, minkälaisilla virtaamilla kaloille saataisiin luotua suotuisia lisääntymisalueita ja minkälaisia rakennustoimenpiteitä kunnostukset edellyttäisivät”, Karvali sanoo. Jokaisen ratkaisuvaihtoehdon realistisuutta peilattiin myös voimalaitosten toimintaan.

Jokaisella kohteella on omat erityispiirteensä

Swecon maa- ja vesirakentamisen asiantuntija Henri Pitzén hyödynsi selvityksessä kokemuksiaan aiemmista vaelluskalahankkeista, kuten Iijokeen valmistuneesta lohenpoikasten alasvaellusväylästä. ”Kestävä lopputulos on aina monen osatekijän summa”, hän kiteyttää. Suunnittelutiimiä haastoivat muun muassa tarkasteltavien alueiden suuret mittasuhteet. Vesitysten vaikutukset oli huomioitava hehtaarien kokoisilla alueilla. ”Varmistimme laskennallisesti, että vaikutukset minimoidaan niin asutukselle kuin ympäristölle.”

Jokaisella kohteella on omat erityispiirteensä. Oulujoen alajuoksun ensimmäinen voimalaitos, Merikoski, sijaitsee aivan Oulun keskustassa. ”Riittävän suojaisen lisääntymisalueen rakentamisessa onkin huomioitava sekä kaupunkimaisema että olemassa olevan kalatien toiminta”, Pitzén kertoo. Myös Nuojuan voimalaitoksella on suuri tulvauoma, ja siksi lisääntymisalueiden suunnittelussa pystyttiin hyödyntämään samankaltaista toteutusmallia.

Pällin voimalaitoksella potentiaalinen lisääntymisalue sijaitsee hyvin lyhyessä ja kapeassa tulvakanavassa, ja Montassa erityistä ovat vedenpinnan suuret nousut ja laskut. Jylhämällä erityishuomiota kiinnitetään Oulujoen vanhoihin koskiosuuksiin ja Poikajoella puolestaan suojelualueisiin. ”Jyrkkäkoskinen Isterinkoski on joella myös tärkeä paikallinen nähtävyys.”

Oulujoen haasteellisimpia osuuksia oli Swecon asiantuntijoiden mielestä Utasen kohde, jossa yli 10 kilometrin mittainen voimalaitoskanava jakaa paikallisvesistön pohjoisessa Utajärveen ja etelässä Putaalan altaaseen jokiuomineen. ”Paikalliset vesistöt ovat laajoja ja vilkkaassa virkistyskäytössä”, Pitzén sanoo. ”Myönteistä on kuitenkin se, että melkein jokaisessa kohteessa vaelluskalojen tilanteelle on tehtävissä jotakin.”

Tulevaisuudessa kalat saattavat jälleen vaeltaa Oulujoella

Valmis selvitys auttaa eri osapuolia arvioimaan Oulujoen uomien potentiaalia vaelluskalojen lisääntymisalueina. ”Selvitys vahvisti ennakkotietojamme ja antoi realistisen kuvan lisääntymisalueiden toteutettavuudesta eri kohteissa”, Fortumin Hämäläinen toteaa.

Oulun Energian Väyrynen lisää, että myös heidän näkökulmastaan selvitys antaa hyvän pohjan jatkokeskustelulle. ”Pääsimme pohdinnan tasolta askeleen eteenpäin ja tarkastelemaan Merikoskessa yhtä realistista toteutusmallia.”

Selvityksen tulokset luovutetaan EU-rahoitteisen Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 -hankkeen (ARVOVESI) käyttöön. Näin selvitys tukee laajempaa kehitystyötä Oulujoen vesivoimatuotannon ja elinvoimaisten vaelluskalakantojen yhdistämiseksi.

Lisääntymisalueselvitys on luettavissa täällä.