Suomen nykyaikaisimmassa tuotantokeittiössä loihditaan yli 30 000 ateriaa päivässä

Tampereella vuodenvaihteessa täydessä toiminnassa oleva tuotantokeittiö Voimian Pata on vertaansa vailla. Keittiölaitteet ovat uusinta uutta, ja automaatio on huipussaan. Yli 30 000 aterian valmistus vaatii myös tehokasta LVI- ja kylmätekniikkaa sekä oman höyryjärjestelmän.

Tampereen Lahdesjärvelle keskitetään syksyllä 2022 noin 30 tuotantokeittiön toiminta. Tuotannon keskittämisen lähtökohtana on muun muassa ateriavaihtoehtojen lisääminen sekä ruoan tasalaatuisuuden ja erityisruokavalioiden oikeellisuuden turvaaminen. ”Lisäksi se vähentää kuljetuksia ja tehostaa tuotantokustannuksia”, kertoo Pirkanmaan Voimia Oy:n prosessiasiantuntija Elina Lahti.

Voimian Padassa tullaan valmistamaan päivittäin noin 33 000 ateriaa 150 päiväkotiin, kouluun ja oppilaitokseen. ”Palvelukeittiöissä selvitäänkin jatkossa kevyemmällä kalustolla ja pienemmillä investoinneilla”, Lahti sanoo. Myös eri asiakasryhmien palveleminen onnistuu entistäkin sujuvammin ja laadukkaammin. ”Asiakas voi esimerkiksi valita eri ruokavaihtoehdoista mieluisimman.”

Voimian Pata on valmistuessaan Suomen nykyaikaisin tuotantokeittiö, jossa käytetään elintarviketeollisuudesta tuttuja laitteita ja uusinta automaatioteknologiaa. Automaatiolla ja robotiikalla parannetaan myös työolosuhteita. ”Raskaat ja kuormittavat työvaiheet hoidetaan robottien avulla”, Lahti korostaa.

Tekniikkaratkaisut ideoitiin käyttäjien kanssa

Kaikissa Voimian Padan talotekniikkaratkaisuissa on huomioitu ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus. Energiatehokas valaistus perustuu liiketunnistukseen, ja rakennuksessa on ympäristöystävällinen CO2-jäähdytys​. Lämpöä otetaan talteen myös ilmastoinnista. Lisäksi rakennuksen aurinkosähköjärjestelmä kattaa kolme neljäsosaa jäähdytystarpeesta.

”Voimian Padan lämmityksessä hyödynnetään kaukolämmön rinnalla lämpöpumppua ja kylmäjärjestelmän tuottamaa lauhdelämpöä”, kertoo Swecon rakennusautomaatiosuunnittelija Juha Leppänen. Lauhdelämpöjä käytetään myös veden ja tuloilman lämmityksessä.

Moderni rakennusautomaatiotekniikka on olennainen osa kohteen energiatehokkuutta. Leppäsen mukaan ilmanvaihtoa ohjataan tarpeenmukaisesti keittiölaitteiden käytön ja tilojen läsnäolotietojen mukaan. ”Myös prosessien toimintaa, energiankäyttöä ja olosuhteita seurataan rakennusautomaatiojärjestelmällä tarkasti.”

Elina Lahden mielestä kylmä- ja LVI-suunnittelulla oli suuri merkitys tuotantokeittiön energiatehokkaalle toiminnalle. ”Suunnittelijat ratkaisivat asioita hienosti käyttäjän kanssa. Myös itselle monivuotinen projekti oli ainutkertainen kokemus ja mahdollisuus oppia uutta.”

Swecon LVI-ryhmäpäällikkö Nico Haaviston mukaan laajan suunnittelutehtävän yksityiskohtia oli tarkennettava hankkeen edetessä. ”Selvittelimme aktiivisesti eri vaihtoehtoja ja kehitimme kokonaisuutta yhdessä keittiösuunnittelijan ja Tampereen Tilapalvelujen LVI-asiantuntija Tapio Hyrkkään kanssa. Ilman häntä lopputulos näyttäisi aivan toisenlaiselta.”

LVI-tekniikassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja selkeisiin ratkaisuihin, koska laitos itsessään on niin monimutkainen. Varman päälle pelattiin myös sähkötekniikassa. ”Varavoima pitää tuotannon käynnissä sähkökatkojenkin aikana”, Haavisto sanoo.

Kosteudenhallinnassa oli käytössä Kuivaketju10-toimintamalli. ”Pidimme yllä riskilistaa ja kommentoimme suunnitelmia kosteudenhallinnan kannalta”, kertoo Swecon kosteudenhallintakoordinaattori Johanna Marttinen. Myös työmaalla toteutettiin valvontaa kosteudenhallinnan näkökulmasta.

Lisäksi Swecon asiantuntijat vastasivat rakennustöiden valvonnasta. ”Teimme projektin aikana lukuisia malli- ja asennustarkastuksia, joilla varmistimme, että työsuoritukset olivat laadukkaita ja suunnitelmien mukaisia”, kertoo rakennustöiden valvoja Antti Vilanen.

Höyryjärjestelmän lauhteet kerätään talteen

Voimian Padan massiivisten järjestelmien on pelattava yhteen lukuisten alajärjestelmien ja laajan laitekannan kanssa. Swecon asiantuntijoiden apua tarvittiinkin monien lisäjärjestelmien, kuten pesu- ja desinfiointiaineiden jakelujärjestelmän, paineilmajärjestelmän ja suojakaasujärjestelmän, suunnittelussa. ”Kaikki erikoisosaajat löytyivät omasta talosta”, Haavisto sanoo tyytyväisenä.

Myös Swecon teollisuusasiantuntijat kantoivat kortensa kekoon ja suunnittelivat höyry- ja lauhdejärjestelmän, joka tuottaa höyryä keittiön kuumille ruuanvalmistuspadoille. Höyrysuunnittelu on jo itsessään oma taiteenlajinsa, mutta omat erityispiirteensä toi höyrystä syntyvän lauhdeveden talteenoton järjestäminen.

”Yleensä lauhde ohjataan putkissa alamäkeen, mutta Voimian Padassa se ei onnistunut täysin suoraviivaisesti, koska ruuanlaittopadat sijaitsevat alimmassa kerroksessa eikä kellaria ole”, kertoo Swecon Jani Hakala. Tilanne ratkaistiin ohjaamalla lauhde viereiseen huoneeseen kaivettuun betonimonttuun. Hygieniasyistä lauhdetta ei voitu kuljettaa lattiakanaalia pitkin, ja siksi putket asennettiin lattiavalun alle. ”Vuototilanteiden varalta putkien seinämät tehtiin normaalia paksummiksi ja hitsaussaumat kuvattiin.”

Elokuussa uutuuttaan kiiltävät padat pistettiin porisemaan ensimmäistä kertaa, kun reseptien kokeilu ja säilyvyystestaukset alkoivat. Prosessin toimivuuden varmistamiseksi tuotanto käynnistyy kolmessa vaiheessa, ja ensimmäiset ateriat lähtevät alakouluihin ja päiväkoteihin lokakuun alussa 2022. Täydessä toiminnassa keittiö on vuodenvaihteessa.

”Henkilökunta on upeasta uudesta tuotantokeittiöstä aivan haltioissaan”, Lahti sanoo. ”Voimian Pata on johtotähti niin Pirkanmaan Voimialle kuin koko Suomen tuotantokeittiöille – olemme siitä hyvin ylpeitä ja onnellisia!”