0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Projekti

Kaisaniemenkatu 6:n julkisivukorjaus

Toimeksianto

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu

Toteutusvuosi

2019–2020

Suojeluarvot

Museovirasto on määritellyt kohteen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY); kohde kuuluu Docomomo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Helsingin ensimmäisen funkkisrakennuksen julkisivut palautettiin alkuperäiseen asuun

Henkivakuutusyhtiö Pohjan liiketalo Helsingin keskustassa on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja pääkaupungin ensimmäinen funkkisrakennus. Arvotalon julkisivut olivat kuitenkin rapistuneet vuosien saatossa. Swecon arkkitehdit auttoivat nostamaan kohteen profiilia vuokralaisten silmissä, mikä on lisännyt koko alueen houkuttelevuutta.

Museovirasto on määritellyt Oiva Kallion vuonna 1930 valmistuneen Henkivakuutusyhtiö Pohjan liiketalon valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Kaisaniemenkatu 6:ssa sijaitseva kahdeksankerroksinen toimisto- ja liikerakennus valmistui aikoinaan arkkitehtikilpailun voittotyönä. Aikojen saatossa julkisivut olivat päässeet rapistumaan ja niihin oli tehty arkkitehtuurille vieraita muutoksia ja lisäyksiä.

”Julkisivun musta terastirappaus oli saanut vihertävänruskean sävyn, ja rappauksessa oli jäänteitä erilaisista lisärakennelmista, kuten vanhoista mainoslaitteista”, kertoo kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelija Katariina Kosonen Swecolta. Myös markiisit olivat rikki. ”Moni kohteen vuokralainen kaipasikin rakennuksen profiilin nostoa.”

Kaisaniemenkatu 6:n julkisivuremontti käynnistyi toukokuussa 2019 yhtä aikaa suunnittelun ja rakennuslupaprosessin kanssa. ”Näin vanhan rakennuksen korjaukset vaativat aina purkamista, ennen kuin tiedämme tarkkaan, mitä suunnittelussa pitää ottaa huomioon”, Kosonen korostaa.

Yllätyksiä löytyikin paljon. Esimerkiksi ensimmäisen kerroksen sisäänkäyntien 1980-luvulta olevat kivirappuset olivat liikkuneet ja vaurioituneet liikenteen tärinästä. ”Löysimme julkisivusta myös alkuperäiset yli 10 metriä pitkät vaaka-aukot, jotka olivat toimineet joskus rakennuksen kupolimaisen keskusaulan ilmanvaihtokanavina.”

Alkuperäisiä ratkaisuja palautettiin

Museovirasto oli tiiviisti mukana julkisivuremontin lupaprosessissa ja viranomaiskatselmuksissa. Arkkitehti puolestaan varmisti, että kohteen edistykselliset arkkitehtoniset ja rakennustekniset ratkaisut saatiin säilytettyä tai palautettua. ”Suurin haaste oli sovittaa yhteen julkisivun rakennushistorialliset arvot, kuten värikonservaattorin dokumentoimat värit, ja moderni julkisivuvalaistus”, Kosonen kertoo.

Tontin voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1928, joten sen pohjalta ei voinut tehdä rakennussuojelutulkintoja. Siksi arkkitehti laati julkisivuista suppean rakennushistoriallisen selvityksen. ”Oli mielenkiintoista käydä läpi vanhoja piirustuksia ja rakennuslupia, tulkita niitä ja perustella niiden avulla uudet ratkaisut viranomaisille.”

Kaisaniemenkatu 6 on Helsingin ensimmäinen funktionalistinen rakennus, jossa funkkistyyliä ilmentää muun muassa kattoterassi, nauhaikkunat ja pilarit aivan niiden takana. Pilarien kohdalla on käytetty sokkoikkunoita, joiden taustaseinät oli rapattu mustaksi, mikä ei vanhojen valokuvien mukaan ollut ratkaisuna pitkäikäinen. ”Alkuperäinen taustaväri oli haalistunut ja rapistunut, joten suunnittelin sokkoikkunoille uudet taustalasit, joihin maali on poltettu kiinni tehtaalla. Näin väri kestää paremmin esimerkiksi lämpötilojen vaihtelua.”

Samalla kun julkisivun rappaukset uusittiin, kohteesta poistettiin kerrostasolipan 1980-luvulla tehdyt korkeat pellitykset, jotka eivät istuneet vanhan talon henkeen. Mielenkiintoisten detaljien suunnittelua oli yllättävän paljon. ”Yksi räätälöidyistä ratkaisuista on rakennuksen tyyliin sopiva kuparipellitys ja lumiesteet, jotka sijaitsevat toisen ja kolmannen kerroksen välisen kerrostasolipan päällä”, Kosonen sanoo. Uudet julkisivuvalaisimet jäävät piiloon lumiesteen taa.

Myös pääsisäänkäyntipilasterien valaisinkotelot ja valaisimet uusittiin kokonaan. ”Poistimme valkoiset muovilevyt ja korvasimme ne alkuperäisiä maitolaseja muistuttavilla opaalilaseilla”, Kosonen sanoo. Lisäksi messinkikoteloihin suunniteltiin uudet luukut, jotka voidaan avata huoltoa varten.

Vaativan julkisivuremontin lopputulos on arkkitehdin mielestä onnistunut. ”Rakennus sai kauan kaivatun profiilin noston, joka on lisännyt koko alueen houkuttelevuutta”, Kosonen sanoo. Kohteessa avattiin vuonna 2021 muun muassa Fazer Café Kaisaniemi.