0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Projektinjohtoa oppilaitoshankkeissa

Kuvaus

Swecon projektinjohdon asiantuntijat ovat toimineet erikokoisissa koulu- ja oppilaitoshankkeissa jo vuodesta 2006

Toimeksiannot

Projektinjohto ja valvonta, erikoistehtävät, kuten tietomallinnus- ja kosteudenhallintakoordinointi

Asiakkaat

Kunnat ja kaupungit, yksityinen sektori

Swecon projektinjohdon asiantuntijat ovat toimineet erikokoisissa koulu- ja oppilaitoshankkeissa jo vuodesta 2006. Projektinjohdon ja valvonnan lisäksi useissa hankkeissa hyödynnetään laajaa tietomalli- ja kosteudenhallintakoordinointiosaamista.

Sweco toimii vuosittain 3–5 koulu- ja oppilaitoshankkeen projektinjohtajana ja valvojana eri puolilla Suomea. Helsingissä asiantuntijat ovat osallistuneet viime vuosina muun muassa Vesalan peruskoulun, Töölön ala-asteen ja Botby grundskolan peruskorjauksiin. 

”Botby on hyvä esimerkki kouluhankkeesta, jossa peruskorjattiin mittavasti suojeltua rakennusta ja kokonaisuuteen kuului myös uudisrakentamista”, kertoo Swecon aluepäällikkö Ari Salminen. Töölön ala-asteen peruskorjauksessa puolestaan vaativinta oli sijainti Helsingin keskustassa. ”Toinen haaste oli, että opetus jatkui koko hankkeen ajan.” 

Nykyaikaiset ja terveelliset tilat 

Kuntien ja kaupunkien lisäksi projektinjohdon palveluja tarjotaan yksityiskouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. ”Esimerkiksi Lahdessa on peruskorjattu useampia yksityiskouluja, kuten Salpausselän koulu, jossa laajamittaisen peruskorjauksen yhteydessä uusittiin muun muassa talotekniikkajärjestelmät kokonaisuudessaan”, Salminen sanoo. 

Hankkeissa hyödynnetään paljon tietomallipohjaista suunnittelua. ”Tietomallin käyttö antaa suunnittelulle erinomaisen pohjan huomioida hankkeen eri osapuolten näkemykset ja tarpeet”, Salminen toteaa. ”Tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntämällä varmistamme omalta osaltamme, että käyttäjät saavat nykyaikaiset ja viihtyisät oppimisympäristöt.” 

Moni peruskorjattava koulu on usein myös sisäilmaongelmakohde, jossa projektinjohdolta vaaditaan laaja-alaista osaamista laadun- ja sisäilmaolosuhteiden hallinnasta. ”Tänä päivänä kouluhankkeisiin sisältyvät tärkeänä osana kosteudenhallinnan asiantuntijatehtävät ja muut tarkastustehtävät”, Salminen kertoo. 

Avoimuus ja yhteishenki ovat kouluprojektien kulmakiviä

Kouluhankkeet valmistuvat yleensä aikataulussa ja budjetissa, koska tilaaja ja käyttäjät otetaan kiinteäksi osaksi projektiryhmää. ”Kaikki lähtee avoimuudesta ja luottamuksesta”, Salminen korostaa. ”Paras tulos saavutetaan, kun myös tilaaja- ja käyttäjätaho sitoutuvat hankkeen läpivientiin.” 

Monitasoinen yhteistyö varmistaa, että oppilaitokseen saadaan monikäyttöiset ja toimivat tilat, jotka palvelevat uutta opetussuunnitelmaa. ”Meidän tehtävämme on huolehtia, että hankkeessa kiinnitetään huomiota oikeisiin asioihin. Silloin myös kustannukset pysyvät kurissa.” 

Kestävä kaupunkirakentaminen näkyy tulevaisuuden kouluissa

Suurin osa peruskorjattavista kouluista on rakennettu 1960–1970-luvulla, joten modernisointi vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen ja huoltovarmuuteen. ”Kiinteistöjen ylläpito- ja huoltokulut laskevat yleensä yhdessä energiakustannusten kanssa”, Salminen kiteyttää. 

Monessa peruskorjattavassa koulussa lämmitysjärjestelmiä vaihdetaan osittain uusiutuvaan energiaan. Myös uudishankkeissa suunnittelun lähtökohtana on hyödyntää uusiutuvaa energiaa mahdollisimman paljon. 

”Hieno esimerkki on Koulutuskeskus Salpauksen VIPU 5 -hanke, jossa kahteen uudisrakennukseen rakennettiin sekä maalämpöjärjestelmä että aurinkopaneelit”, Salminen kertoo. ”Toinen merkittävä suunnannäyttäjä vastuullisessa koulurakentamisessa on Launeen monitoimitalo.”