0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Porvoon sairaalan kuntotutkimus

Kuvaus

Porvoon sairaalan kuntotutkimus

Asiakas

HUS Kiinteistöt Oy

Toimeksianto

kuntotutkimus ja kiinteistöarvio

Toteutus

2019-2020

Kuntotutkimus ohjaa Porvoon sairaalan korjausinvestointien suunnittelua ja toteutusta

Porvoon sairaalan noin 40 000 neliön rakennuskannalle toteutettiin kattava kuntotutkimus ja kiinteistöarvio syksyllä 2019. Tavoitteena oli saada tietoa rakennusten kunnosta tulevien korjausten ja mahdollisen uudisrakentamisen suunnittelua varten.

Swecolla on puitesopimus HUS Kiinteistöjen kanssa kuntotutkimuksista, joita tehdään eri puolilla pääkaupunkiseutua. Yksi viime vuosien sairaalakohteista on Porvoon sairaala, joka toimii lähes 100 000 ihmisen päivystyssairaalana Itä-Uudellamaalla. Lähtölaukaus sairaalan rakennusten kuntotarkastukseen tuli kiinteistönomistaja HUS Tilakeskukselta. 

”Suurin osa noin 40 000 neliön kiinteistökannasta on rakennettu vuosina 1966–68, joten yli 50-vuotiaisiin rakennuksiin on ehtinyt kertyä korjausvelkaa”, kertoo HUS Kiinteistöjen projektipäällikkö konsultti Esa Wallin. Sweco toteutti sairaala-alueen kuntotutkimuksen ja kiinteistöarvion syksyllä 2019. Tavoitteena oli saada lähtötietoja eri rakennusosien kunnosta ja korjaustarpeesta päätöksentekoa varten. ”Lisäksi tavoitteena oli vertailla korjausten ja uudisrakentamisen kustannuksia”, Wallin kertoo. 

Kuntotutkimuksen suurimpia haasteita oli alueen valtava koko ja rakennusten monimuotoisuus. ”Kiinteistökantaa on laajennettu useassa vaiheessa ainakin vuosina 1986, 1991 ja 2008”, kertoo Swecon kuntotutkija Sanna Pohjola. Jokaisessa rakennuksessa on useita kerroksia ja maanalaisia tiloja. ”Tutkittavana oli myös paljon talotekniikkaa ja erilaisia rakenneratkaisuja.” 

Riskikohtia tutkittiin rakenneavauksilla

Kuntotutkimuksessa arvioitiin sekä rakenteiden että taloteknisten järjestelmien kuntoa. Ensimmäisenä toteutettiin rakennetekninen riskiarvio, jossa arvioitiin todennäköisiä vauriokohtia. Sen jälkeen toteutettiin kosteuskartoitus. 

”Havainnoimme silmämääräisesti esimerkiksi kosteusjälkiä, värimuutoksia, halkeamia ja poikkeavia hajuja, ja teimme havaintojen pohjalta rakenneavauksia”, Pohjola sanoo. Rakenteiden ilmatiiviys arvioitiin merkkiainetutkimuksilla, ja ilmanvaihtoon tehtiin ilmamäärämittauksia.  

Kuntotutkimukseen kuului myös eri tilojen altistumisolosuhdearviointi. ”Työterveyslaitos on luonut työskentelytilojen arviointiin neliportaisen asteikon, jossa altistukset vaihtelevat epätodennäköisestä erittäin todennäköiseen”, Pohjola kertoo. ”Arvio tehtiin eri kerroksiin ja osiin, koska olosuhteet vaihtelivat paljon erityyppisten rakenteiden takia.” 

Yhteistyö sujui mutkattomasti toimivassa sairaalassa

Mittavan kuntotutkimuksen toteutuksesta vastasi Swecolla kahdeksan asiantuntijaa, muun muassa rakennetekniikasta, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmistä sekä kustannuslaskennasta. ”Yli 1100 työtuntia vienyt kuntotutkimus toteutettiin keskellä ympäri vuorokauden toimivaa sairaalaa”, Pohjola toteaa. 

HUS Kiinteistöjen Wallin vastasi käyttäjien yleistiedottamisesta. Sen jälkeen pallo siirtyi tutkimuksen tekijöille, jotka tiedottivat eri yksiköitä. ”Tiedotus sujui mallikkaasti, ja käyttäjäpalautteen määrä on ollut jopa normaalia vähäisempi.” 

Yhteistyö sujui myös tutkijoiden mielestä hyvässä hengessä. ”Tilojen tutkiminen on kaikkien etu, ja meidät otettiinkin todella hyvin vastaan”, Pohjola kertoo. Käyttäjien kanssa saatiin soviteltua helposti pääsy eri tiloihin. ”Eihän esimerkiksi leikkaussaleihin voi mennä noin vain.” 

Mittavan yli 900-sivuisen kuntotutkimusraportin tietoja liitteineen tullaan käyttämään Porvoon sairaalan tulevien korjausinvestointien suunnittelussa ja toteutuksessa. ”Tutkimusta on jo päästy hyödyntämään akuuttien korjausten toteutuksessa”, Wallin toteaa.