Energiamurros työelämässä – 7 asiaa, miten vihreä siirtymä vaikuttaa työelämään ja osaamiseen
Vihreä siirtymä sekä edellyttää että antaa paljon työelämälle ja meille osaajille.
Listasimme 7 tärkeää asiaa, jotka meidän kaikkien kannattaa tietää energiamurroksesta ja sen vaikutuksesta suomalaiseen työelämään ja Suomessa asuvien uranäkymiin.
Energiamurros ei toteudu ilman energia-alan osaajia.
Energia-alan osaamistarpeet ovat tulevina vuosina ja vuosikymmeninä huomattavan laajat. Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen tekemän selvityksen mukaan vihreän siirtymän osaamistarpeet voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:
- Rakennettuun ympäristöön liittyvät osaamistarpeet hybridiratkaisuista eri automaatiojärjestelmien kehittämiseen, yhdistämiseen ja ohjelmointiin.
- Uusiutuvaan energiaan liittyvät osaamistarpeet korkeanpaikan asennuksista sähköasennuksiin ja erilaisten järjestelmien mitoitukseen.
- Yleisen tason osaamistarpeet, kuten talotekniikassa, uudis- ja korjausrakentamisessa ja rakentamis- ja ylläpitovaiheessa tarvittava energia-alan osaaminen.
- Energiamurrokseen liittyvien palveluiden kehittämistä koskeva osaaminen, jota energia-alalla ei vielä juurikaan ole.
Varsinaisen teknisen projektiosaamisen sekä suunnittelu- ja toteuttamisosaamisen rinnalla tarvitaan myös matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista aina fysiikasta kemiaan ja maantietoon säännöstelypuolella työskenteleviä energia-alan juristeja unohtamatta!
Energiamurroksen ensimmäiset koulutusmahdollisuudet
Vihreään siirtymään on nykyään mahdollista kouluttautua joko suoraan tai aikuiskoulutuksen kautta.
- Tampereen yliopistossa on Suomen ensimmäinen energiamurroksen yliopistokoulutus, josta voi valmistua sekä tekniikan kandidaatiksi että diplomi-insinööriksi.
- Metropolian ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusta kiinteistöjen energiaratkaisujen pariin tähtääville.
- Vaasan yliopisto tarjoaa maksuttoman, englanninkielisen verkkokurssin energiasektorin yrityksissä työskenteleville insinööreille ja tuleville energiavarastoinnin asiantuntijoille.
Vihreä siirtymä on vakaa työllistäjä pitkäksi aikaa.
”Ukrainan sodan laukaisema energiasokki käänsi päättäjien ja kansalaisten huomion energiamarkkinoihin”, kirjoittaa Castrenin energiajuristi Samuli Tarkiainen.
EU on sopinut hiilineutraaliustavoitteeksi vuoden 2035. Sen jälkeen lähdetään tavoittelemaan hiilinegatiivisempaa yhteiskuntaa. Vihreä siirtymä merkitsee muutoksia koko energiajärjestelmän työvoiman tarpeisiin.
Työvoimaa tulee siirtymään muilta toimialoilta ja sektoreilta energiamurroksen pariin joko suoraan tai täydennyskoulutuksen kautta.
Energiamurros kärsii jo nyt osaajapulasta. Energiateollisuus ry:n mukaan ala kärsii sekä eläköitymisestä että uudenlaisen osaamisen ja kokemuksen puutteesta.
Ala on kuitenkin vakaa työllistäjä, jota ei esimerkiksi inflaatio heilauta.
EK:n hiljattain avaaman dataikkunan mukaan vireillä on yli 15 miljardin euron hankkeet ympäri Suomea. Tämän päälle tulevat investoinnit maatuulivoimaan ja energiaverkkoihin sekä palvelusektorin tekemät vihreän siirtymän investoinnit.
Kauppalehden artikkelin mukaan Suomessa on kaikkien aikojen investointibuumi vihreän siirtymän edistämiseksi.
Energiamurroksen parissa työskentelevät ratkaisevat ilmastokriisiä ja rakentavat ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa.
Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen ilmastoraportin mukaan 2020-luku on ratkaiseva vuosikymmen tulevaisuuden kannalta. Ilmaston lämpeneminen uhkaa sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia ja siksi vuodelle 2035 asetetun hiilineutraalius-tavoitteen saavuttaminen on keskeinen, yhteiskunnallinen tavoite.
Vihreä siirtymä koskee nimenomaan hiilineutraalius-tavoitteen saavuttamista. Energiamurroksella tavoitellaan talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.
Hiilineutraali yhteiskunta ei ylikuluta luonnonvaroja ja tuota suurinta osaa energiasta fossiilisilla polttoaineilla.
Vihreä siirtymä ei ole pelkästään ympäristötekoja vaan koko yhteiskunnan toimivuuden ja taloudellisen kasvun perusrakenteiden uudistamista siten, että yhteiskunta toimii ja talous kasvaa jatkossa pääasiallisesti planeettamme kantokykyä ylläpitäen.
Energia-alalla tarvitaan monenlaista osaamista ja kokemusta fyysikoista insinööreihin ja luonnontieteilijöistä myynnin ammattilaisiin.
Vaikka projektiosaaminen on tyypillisesti energiamurroksessa rekrytointitarpeiden kärjessä, vihreän siirtymän edistämiseen tarvitaan monenlaista osaamista.
Energiaviraston yli-insinööri Johanna Kirkinen kertoo Talotekniikka-lehdessä energiamurroksen vaativan rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian osaajia, jotka taitavat tuulivoiman, aurinkoenergian ja lämpöpumput.
Aalto-yliopiston johtamisen laitoksella tehdyn selvityksen mukaan havaittuja osaamistarpeita syntyy rakennetun ympäristön lisäksi myös hybridiratkaisuista sekä erilaisten näihin liittyvien automaatiojärjestelmien yhdistämisestä ja ohjelmoinnista.
Samainen selvitys korostaa tarvetta entistä laaja-alaisemmalle, eri alojen tietoja ja taitoja yhdistävälle osaamiselle uudis- ja korjausrakentamisessa, rakentamis- ja ylläpitovaiheissa sekä palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. Ala saattaa työllistää lähivuosina jo jopa 17 000 osaajaa.
Energiateollisuus ry:n osaamisesta ja alan vetovoimasta vastaava asiantuntija Henna Hirvosen mukaan missä tahansa vaiheessa työuraa on mahdollista vaihtaa energia-alalle.
Vastuullinen työnantajuus on yksi olennainen edellytys energiamurroksen onnistumiselle.
Vihreä siirtymä ja vuoden 2035 hiilineutraalius-tavoite tarvitsee toteutuakseen alalle kaikki parhaat tekijät.
Suomi on mukana kansainvälisessä Equal by 30 -kampanjassa, jonka tavoitteena on kiihdyttää vihreän siirtymän parissa työskentelevien palkkatasa-arvoa, johtajuutta sekä naisten alalle siirtymistä ja alalla etenemistä kaikissa henkilöstöryhmissä vuoteen 2030 mennessä.
Esimerkiksi Energiateollisuus ry on sitoutunut vaikuttamaan erityisesti naisten osuuteen tekniikka-alojen opiskelijoissa sekä tyttöjen halukkuuteen valita nykyistä enemmän matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita.
Vihreä siirtymä ja sen ylläpitäminen luo tuhansia työpaikkoja nimenomaan Suomeen, koska meillä on paljon vettä, eikä voimalaitoksia ja energiaverkkoja voi siirtää halvemman työvoiman maihin.
EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo katsoo vihreää siirtymää vielä pidemmälle.
Hän arvioi ilmastokäänteeseen liittyvien investointien suuruusluokaksi pelkästään Suomessa ainakin 100 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Bruttokansantuotteessa tämän arvioidaan tarkoittavan yli 5 % korotusta ja uusien työpaikkojen lukumäärässä jopa 82 000 työpaikkaa.
Suomella on vahva asema kansainvälisessä vihreän siirtymän kilpailussa.
Swecon yhteistyökumppanin, P2X Solutionsin toimitusjohtajan Herkko Plitin mukaan Suomella on neljä valttikorttia vetytalouden näkökulmasta: vakaa sähköverkko, puhdasta vettä, paljon biopohjaista hiilidioksidia sekä kasvava määrä uusiutuvaa energiaa kuten tuuli- ja aurinkovoimaa.
Näkisitkö sinä itsesi töissä energiamurroksen kärjessä?
Millaisia urasuunnitelmia sinulla on?
Mitä jos voisit kääntää oman ympäristöön ja maankäyttöön liittyvän osaamisesti hyötykäyttöön ilmastonmuutoksen taklaamiseksi energiamurroshankkeiden parissa Swecolla?
Energiamurros on kasvava uusi ala, joka tulee työllistämään lukuisia osaajia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä sekä Suomessa ja ulkomailla.
