0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Pohjoisen ratamiehiä

Nimi: Mikko Myllymäki
Titteli: osastopäällikkö
Koulutus: konetekniikan- ja liikennetekniikan DI
Swecolla: 2 vuotta
Harrastukset: jääkiekko, metsästys

Kun elektroniikka-alan työt loppuivat 2010-luvulla Oulussa, Mikko Myllymäki päätti lähteä opiskelemaan liikennetekniikkaa Tampereen teknilliseen yliopistoon muuntokoulutukseen. Raiteet veivät Lapin pojan mennessään.   

Voimalaitoksen kasvatti

”Olen kotoisin Lapista, pienestä Pirttikosken kylästä. Meidän kylällä ei ollut lukiota, joten nuoresta asti tiedettiin, että Rovaniemelle pitää muuttaa yläasteen jälkeen. Nyt kun oma tytär on lukion ensimmäisellä, niin tuntuu, että sen ikäinen on vielä tosi nuori. Hyvin sitä tosin pärjäsi, päivät menivät koulunpenkillä ja illat jääkiekkoa pelatessa.

Molemmat vanhempani olivat töissä Kemijoki Oy:llä ja itsekin olin siellä kesätöissä kymmenen vuotta. Ensimmäiset kesät maalasin patosillalla kaiteita ja myöhemmin tein avustavaa asennushommaa ja voimalaitososien kasausta. Opintojen ohella olin vielä kolme kesää työnjohtajana ja yhden kesän suunnittelijana.

Kotoa kannustettiin aina kovasti opiskelemaan, kun vanhemmat eivät itse olleet saaneet käydä kouluja. Minulle matemaattiset aineet ovat aina olleet helppoja ja hainkin Oulun yliopistoon opiskelemaan konetekniikkaa, varmaan sen takia, että olen voimalaitoksen ja sen isojen laitteiden parissa kasvanut.”

Kännykät vaihtuivat raiteisiin

”Vaikka valmistuin konetekniikan diplomi-insinööriksi, päädyin työskentelemään matkapuhelinbuumin aikaan testausrobotteja tekevälle Nokian alihankkijalle. Töitä riitti. Kun sitten Nokian alamäki alkoi 2010-luvun alussa ja Oulussa loppuivat alan työt, piti keksiä uusi suunta uralle.

Kun aikanaan valmistuin koneelta, en ikinä ajatellut, että opiskelisin vielä toisen tutkinnon, mutta niin vain kävi. Tampereen teknillisen yliopiston liikennetekniikan muuntokoulutusta ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Minua ovat aina kiinnostaneet isot mekaaniset laitteet, samoin isot laivat, junat ja logistiikka ylipäänsä. Myös isoisäni oli sodan jälkeen VR:llä töissä, että onhan tässä tavallaan sukurasitettakin.

Opiskelu aikuisiällä oli todella inspiroivaa, virkistävää, mielekästä – ja jotenkin paljon helpompaa kuin nuorena. Suurin osa opiskelijoista oli samassa tilanteessa kuin itse, ja sieltä sai hyvän kontaktiverkoston. Kun sitten pääsin tekemään diplomityön Väylävirastolle ja VR Trackille töihin, kiinnostus raiteita kohtaan heräsi tosissaan. Swecolle siirryin yrityskaupan myötä 2019.”

Esihenkilöksi viime syksynä

”Tein liikenneselvityksiä viime syksyyn asti projektipäällikkönä ja liikenneasiantuntijana etupäässä erilaisissa rata- ja ratapihahankkeissa. Viime syksynä aloitin Pohjois-Suomen ratasuunnittelun osastopäällikkönä. Kun kerroin teini-ikäiselle tyttärelleni, että minut on valittu tehtävään, hän totesi ’Iskä, tuosta ei kyllä tule yhtään mitään’. Onneksi työnantajan luotto oli isompi eikä se tytärkään ehkä ihan tosissaan ollut. Minulla on yhdeksänhenkinen tiimi ja tykkään esihenkilötyöstä todella paljon. Lisäksi olen edelleen projektityössä mukana, liikenneosaamistakaan ei kannata heittää hukkaan.

Tykkään Swecolla siitä, että olemme iso talo, meillä on hyvät työkalut suunnitteluun ja projektinhallintaan ja meistä pidetään huolta. Oulussa on tosi hyvä yhteishenki, eri osastojen kanssa voi tosi pienellä kynnyksellä kysellä resursseja ja apuja. Swecolla ylipäänsä on sellainen fiilis, että pystyy matalalla kynnyksellä ottamaan yhteyttä asemasta riippumatta. Arvostan ihmisläheistä työkulttuuria.”

Antaa elämän viedä

”Lopetin jääkiekon 17-vuotiaana, kun alkoi olemaan liikaa treenejä ja pelireissuja. Aloitin kuitenkin pelaamisen uudelleen Oulussa harrasteporukoissa, ja sieltä olen saanut paljon tuttuja, joita tulee sitten työprojekteissakin vastaan. Lisäksi metsästän. Välillä pakotan meidän isot lapset potkimaan jalkapalloa minun kanssa ja kyllä ne välillä suostuukin. Ylipäänsä on edessä uusi elämänvaihe, kun lapset itsenäistyvät. Yksi suurimmista toiveistani on, että lapset pääsevät siivilleen ja löytävät mieluisat opiskelupaikat.

Haluaisin sanoa kaikille, että vaikka välillä elämässä olisi haasteita, niin jotakin kautta ne aina helpottavat ja asiat lähtevät menemään parempaan suuntaan. Itseäni elämä on vienyt ja haluan edelleen ajatella, että katsotaan mitä elämä tuo. Esimerkiksi työskentely ulkomailla radan parissa on unelma, joka saattaa vielä toteutuakin.

Olen huomannut, että mitä pidempään työskentelee ratatekniikan parissa, sitä enemmän huomaa, mitä kaikkea ei vielä tiedä ja osaa. Joka päivä tulee jotain uutta. Tämä on monimuotoinen ala, johon vaikuttaa moni asia: kaupunkikehitys, ilmastonmuutos, energian hinta, digitalisaatio ja se missä ihmiset tulevaisuudessa asuvat sekä millaisia liikkumistarpeita on.

Tunnen itseni aika rataihmiseksi, vaikka olen ollut alalla vasta seitsemän vuotta. Se on lyhyt aika rautateillä.”

 

Kiinnostaako työskentely Swecolla? Katso avoimet työpaikkamme!

Tutustu myös muihin Parastaikaa Swecolla juttuihin!

Oletko kiinnostunut työskentelemään Swecolla?

Ole meihin yhteydessä!
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.