0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

”Sweco on ollut huikea kasvuympäristö”

Perttu Valtonen näki nuorena teekkarina, miten johtamiskulttuuri muuttui Swecolla. Nyt hän haluaa itse viedä valmentavan johtamisen oppeja eteenpäin ja rakentaa entistä yhteisöllisempää työkulttuuria.

Titteli: toimialajohtaja, projektinjohto ja rakennuttaminen
Koulutus: Diplomi-insinööri, Aalto yliopisto
Swecolla: 14 vuotta
Harrastukset: käsillä tekeminen, maastopyöräily, veneily, luonnossa liikkuminen

Lapsuus maatilalla

”Olen kotoisin Joutsenosta, Lappeenrannan kyljestä. Lapsuus maatilalla oli henkisesti vapaata ja vapaamuotoista – siellä sai harrastaa ja tehdä käsillään. Lapsuus maatilalla onkin antanut hyvät lähtökohdat ongelmanratkaisuun: maalla on tietty määrä resursseja ja niillä pitää päästä haluamaansa lopputulokseen. Jälkikäteen mietittynä lapsuus maatilalla oli mukavan älyllisesti haastavaa.

Äitini oli opettaja ja isäni maanviljelijä. Minulla on kaksi vanhempaa sisarusta, joiden rinnalla sai raivata omaa tilaa. Itselläni on nyt kolme lasta, ja kuopusta seuratessa ei voi kuin muistella, kun on itse yrittänyt pysyä isompien perässä.

Sillä on tosi paljon merkitystä, millaisen porukan löytää ympärilleen nuorena – sen, jonka kanssa kasvaa. Meitä oli noin kahdeksanhengen lukiokaveriporukka, ja oltiin kaikki suuntautuneet matemaattisluonnontieteisiin eli pitkää matikkaa, kemiaa ja fysiikkaa. Ilmapiiri oli tosi kannustava ja kaikki päädyttiinkin teknillisiin yliopistoihin. Näiden kavereiden kanssa tuli reissattua maailmaa itsenäistymisen kynnyksellä ja pidetään edelleen yhteyttä ja naureskellaan nuoruuden edesottamuksille.”

Opiskelijariennot veivät mukanaan

”Isoin kannustin tälle alalle oli kesätyö lukioaikana peltialan asennushommissa. Jotenkin silloin ymmärsin, kuinka paljon rakennetussa ympäristössä on kiinni meidän yhteistä rahaamme ja samalla, miten sattumanvaraista tuotettu laatu on. Rakentaminen alkoi kiinnostaa, ja se tuntui mukavan konkreettiselta alalta, ja pääsin opiskelemaan rakennustekniikkaa Aaltoon.

Olin aktiivinen opiskelijariennoissa, erityisesti rakentamisen taloudenkerho Ropossa, jossa toimin puheenjohtajistossa ja sain paljon kontakteja. Haluankin aina kannustaa opiskelijoita toimintaan killoissa ja ammattiainekerhoissa, sillä sieltä saadut opit ja kontaktit ovat erinomaisen hyödyllisiä työelämässä.

Valitsin yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun arkkitehtuurin laitokselta sivuaineeksi. Se on auttanut työelämässä tosi paljon, sillä arkkitehti on rakennuttajan tärkeä kumppani. Opin termistön ja logiikan, miten arkkitehdit toimivat: ongelmanratkaisu on erityyppistä kuin teknisessä suunnittelussa.”

Työn ilo tulee ihmisistä

”Olen tyypillinen Sweco-kasvatti: tulin Swecon edeltäjälle suoraan teekkariaikana kesätöihin ja tein päälle diplomityön. Aloitin Swecolla projekti-insinöörinä, siitä sitten projektipäälliköksi, aluepäälliköksi ja yksikön johtajaksi. Vuosi sitten keväällä aloitin toimialajohtajana.

Vaikka olenkin tavoitteellinen ihminen ja pyrin tekemään hommat niin hyvin kuin taidan, on toki myös ollut onni matkassa, että eteeni on avautunut kiinnostavia paikkoja ja olen saanut olla talossa pitkään. Swecolla on se hyvä puoli, että täällä annetaan mahdollisuuksia niitä haluaville. Ylipäänsä Sweco tarjoaa huikean hyvän ympäristön kasvamiseen: täällä on paljon osaamista, vaatii vain ihmiseltä kipinää päästä eteenpäin. Me uskomme, luotamme ja annamme tarvittaessa happea.

Itselle työn ilo tulee siitä, että saan olla ihmisten kanssa – se on ohjannut tälle polulle. En saa kiksejä kauniin yhtälön ratkaisemisesta, vaan parhautta on se, kun yhdessä ratkaisemme jonkin viheliäisen haasteen.

Toinen asia, josta nautin tosi paljon, on se, kun pääsee auttamaan nuoria uralla. Kun annetaan sopivassa suhteessa haastetta ja tukea ja saat katsoa vierestä, kun toisen kapasiteetti kasvaa. Lopulta näet, kun nuori ammattilainen puhkeaa kukkaan, luottaa itseensä ja nauttii omasta työstään tosi paljon. Sen parempaa fiilistä töissä ei ole.”

Yhteisöllisyys on onnistumisen ytimessä

”Minun sukupolvi on nähnyt johtamistavan murroksen Suomessa. Swecollakin kehitys on ollut huimaa. Oli todella inspiroivaa seurata nuorena, alalle vasta tulleena, kun Sweco ryhtyi antamaan johtajilleen valmentamis- ja coachaamisvalmennusta. Näin omin silmin, kun kokeneemmatkin johtajat pystyivät muuttamaan suhtautumistaan nuoriin ja ottivat uusia keinoja käyttöön ja kuinka se muutti kulttuuria. Edelleenkin puhutaan tästä työkavereiden kanssa, jotka jakavat saman havainnon.

Asiantuntijoiden pitää päästä kukoistamaan asiakasrajapinnassa. Kun asiakastyö on kaikki kaikessa, on tosi tärkeää, että swecolainen ilmapiiri ja ammattilaisten työkalut ovat kunnossa ja annamme tukea, valmennusta ja sparrausta monella eri tasolla. Tässä yhteisöllisyys on ytimessä. Kun tehdään kovaa duunia asiakkaiden kanssa ja koetaan sekä onnistumisia että pettymyksiä, työyhteisössä pitää päästä hengähtämään ja jakamaan kokemuksia. Ja tietenkin iloitsemaan onnistumisista yhdessä!

Koen, että yhtenä tärkeä tehtävänä minulla johtajana on tuoda jämäkkyyttä siihen, miten käytämme rajallisia voimavarojamme. Elämässä on energiasyöppöjä, jotka varastavat aikaa eivätkä anna mitään takaisin. Kannustuksen lisäksi on pakko pystyä tekemään myös vaikeita valintoja.”

Lapsiarkea ja metsänhoitoa

”Vapaa-aika on suhteellinen käsite, kun on kolme pientä lasta. Heidän kanssaan koko tunnespektri on säännöllisesti käytössä. On huikeaa katsoa läheltä, kun lapset kehittyvät. Isyydessä hienoa on myös se, että oppii itsestään paljon: se miten toimii tietyissä tilanteissa ja mitä tuntemuksia tulee matkan varrella. Kuin kivet, lapset ja vanhemmat hiovat toisiaan.

Kun vaimoni menee töihin ensi keväänä, pidän viiden kuukauden isyysvapaan. Odotan tätä ajanjaksoa innolla, sillä vanhempien lasten kanssa en jäänyt näin pitkäksi aikaa kotiin. On hyvä, että ajat muuttuvat.

Perheen kanssa tykkäämme olla vesillä ja liikkua saaristossa. Silloin digilaitteet unohtuvat ja keskitytään luonnon ehdoilla olemiseen.  Saaristossa on tosi paljon luonnonkauniita paikkoja, jotka odottavat löytäjäänsä. Tästä tulee itselle tosi vapautunut fiilis. Lisäksi olen aina tykännyt tehdä omilla käsillä kaikenlaista, nyt teen tätä lasten kanssa. Hiljattain rakennettiin Toivon kanssa jousipyssyn. Pyrin välittämään lapsilleni oivaltamisen riemun, ja sitä kautta rakentamaan heidän itseluottamustaan.

Vanhempani asuvat vielä kotitilallamme Joutsenossa, mutta olen ottanut tilan operatiivisen toiminnan vastuun itselleni. Nautin siitä, että pystyn yhdistämään vaativan työn ja vapaa-ajalla tehtävän sivutoimisen alkutuotannon harjoittamisen. Ajatukset ovat joissain muualla, kun tekee metsässä perkausharvennusta.

Unelmoin työn ja perheen yhdistämisestä siten, että pystyn käyttämään ja samalla saamaan energiaa molemmista. Olen aika lähellä tasapainoa. Välillä pitää painaa töitä, mutta pitää ottaa myös levon hetki. Koulussa ei anneta eväitä kohdata pettymyksiä ja riittämättömyyden tunteita, jotka ovat läsnä työelämässä. Tärkeää on pystyä jatkamaan fiiliksestä riippumatta ja päästää myös irti, kun sen hetki on. Elämässä tunneskaala on laaja, mutta kun oppii arvostamaan itseään ja kuuntelemaan omia tunteitaan, se on vahvuus, joka kantaa pitkälle.”

Oletko kiinnostunut työskentelemään Swecolla?

Ole meihin yhteydessä!
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.