Resilienssi
Kantokykyinen yhteiskunta
Resilienssiä rakennettuun ympäristöön toisiinsa kytkeytyvien kriisien keskellä
Resilienssillä tarkoitetaan järjestelmien kykyä reagoida, sopeutua, lieventää tai jopa hyötyä häiriöistä ja muuttuvista olosuhteista. Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa sietokyvyssä on kyse haavoittuvuuden vähentämisestä vahvistamalla lyhyen aikavälin sopeutumiseen ja pitkän aikavälin siirtymävaiheeseen liittyviä valmiuksia.
Resilienssin merkitys muuttuu sen mukaan, missä yhteydessä sitä käytetään:
- Ekologinen resilienssi – ekosysteemin kyky kohdata muutoksia ja häiriöitä siirtymättä toiseen tilaan. Kantokyky mahdollistaa jälleenrakentamisen ja uudistumisen häiriöiden jälkeen.
- Yhteiskunnan resilienssi – yhteiskunnan kyky selviytyä muutoksista ja kehittyä edelleen heikentämättä hyvinvointia tai tulevaisuuden valinnanvapautta ja joustavuutta. Selviytyminen voi liittyä mihin tahansa luonnonkatastrofeista poliittiseen tai taloudelliseen epävakauteen. Ekologiset ja yhteiskunnalliset järjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan.
- Organisaation resilienssi – yrityksen tai organisaation kyky kestää kriisejä ja rasitusta. Riskit, haasteet ja resilienssiä heiluttavat tilanteet voidaan käyttää mahdollisuuksina oppimiseen, innovointiin ja tehokkuuteen, jolloin organisaatio voi kehittää kantokykyään entisestään.
Ajankohtaiset kriisit yhdistyvät pidemmän aikavälin riskeihin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen uhkaan. Tämän vuoksi Sweco haluaa nostaa julkiseen keskusteluun yhteiskunnan resilienssin ja vaikutusmahdollisuudet elinympäristöjemme joustavuuteen ja kantokykyyn.
Tänä päivänä kiinnitetään myös paljon huomiota siihen, että ei ainoastaan toivuttaisi ja palattaisi lähtötilanteeseen, vaan saavutettaisiin uusi korkeampi taso, jolla kyky kestää uusia iskuja tai muutoksia olisi aiempaa parempi, eli yhteiskunta rakennettaisiin uudestaan parempana. Vastataan moniulotteisiin haasteisiin ja edistetään systeemistä muutosta tukemalla innovatiivista kaupunkihallintoa. Miten rakennamme kestävää yhteiskuntaa? Miten ennakoimme muutoksia ja kriisejä ja valmistaudumme niihin? Miten voimme jatkaa pitkän aikavälin yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä toimia?
Regeneratiivinen suunnittelu yhdistää luonnon, ihmiset ja kaupunkirakenteet
Regeneratiivinen suunnittelu yhdistää luonnon, ihmiset ja kaupunkirakenteet
EU:n ennallistamisasetus astui voimaan kesällä 2024. Asetuksessa otetaan huomioon sinivihreiden kaupunkialueiden merkitys ekosysteemien keskeisenä tukipilarina, ja siinä asetetaan joukko tavoitteita, joilla pyritään varmistamaan, että kaupunkivihreän ja kaupunkipuuston latvuspeiton määrässä ei tapahdu nettohävikkiä vuoteen 2030 mennessä ja että niiden kokonaispinta-ala kasvaa tasaisesti vuodesta 2030 eteenpäin.
Swecon tekemä selvitys osoittaa, että Euroopan kaupunkien on mahdollista lisätä siniviheralueiden määrää rakennetussa ympäristössä jopa 42 prosenttia. Selvityksessä on tarkasteltu 22 Euroopan kaupunkia. Tampere ja Helsinki ovat kärjessä, kun vertaillaan siniviheralueiden lisäämisen potentiaalia.
Swecon Urban Insight -raportti paljastaa, miten regeneratiivinen kaupunkisuunnittelu lisää ilmastokestävyyttä, parantaa ilmanlaatua, luo terveempiä ekosysteemejä ja lisää sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia. Tässä raportissa esitellään neljä hanke-esimerkkiä, joilla kaupungeista voidaan tehdä elinvoimaisia ja resilienttejä ympäristöjä. Tutustu yhdeksään tekijään, jotka edistävät regeneratiivista suunnittelua.
Kestämmekö helleaaltoja?
Kestämmekö helleaaltoja?
Euroopassa ilmaston lämpeneminen tapahtuu nopeimmin ja lämpötilat nousevat noin kaksi kertaa kiivaammin kuin muualla maailmassa keskimäärin. Kuumuuteen liittyvä kuolleisuus on Euroopassa lisääntynyt noin 30 % viimeisten 20 vuoden aikana. Kaupunkien lämpösaarekeilmiö pahentaa tätä ongelmaa ja johtaa huomattavasti nopeampaan maanpinnan lämpenemiseen verrattuna maaseutualueisiin.
Kuumuuteen liittyvät huolenaiheet jäävät usein huomiotta kaupunkien ilmastosuunnitelmissa, erityisesti haavoittuvien väestöryhmien osalta, paljastaa Swecon uusi selvitys. Kaupungeilla ei ole yksityiskohtaista dataa, joka yhdistäisi haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien elinalueet ja lämpötilakartat.
Tulokset on julkaistu Urban Insight –raportissamme. Sieltä löytyy myös onnistuneita esimerkkejä sekä suosituksia päätöksentekijöille ja kaupunkisuunnittelijoille.
Teollisuus kirittää vihreää siirtymää
Teollisuus kirittää vihreää siirtymää
Vihreä siirtymä vauhdittaa eri toimialojen nopeaa muutosta ja kirittää lukuisten hiilipäästöjä vähentävien innovaatioiden käyttöönottoa. Teollisuudella on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä ja päästöjen vähentämisessä, sillä sen osuus maailman CO2-päästöistä on 25–30 prosenttia.
Swecon uudessa Urban Insight -raportissa ”Teollisuus kirittää vihreää siirtymää – Tavoitteena vastuullinen ja resilientti teollisuus” sukellamme syvälle vihreän siirtymän kärjessä oleviin teollisuuden aloihin ja esittelemme uusimpia teknologioita sekä mahdollisia uusia riskejä ja ristiriitoja, joita teollisuusyritysten ja päätöksentekijöiden on otettava huomioon vihreää siirtymää edistettäessä.
Hulevesitulvat yleistyvät – kaupunkien kriittinen infrastruktuuri liian haavoittuva rankkasateissa
Hulevesitulvat yleistyvät – kaupunkien kriittinen infrastruktuuri liian haavoittuva rankkasateissa
Hulevesitulvat voivat aiheuttaa huomattavia suoria ja välillisiä vahinkoja: esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa kesällä 2021 valtavien rankkasateiden aiheuttamien tulvien kustannukset olivat yli 38 miljardia euroa. Sweco on tehnyt selvityksen ilmastoriskien vaikutuksista kriittiselle infrastruktuurille, missä tarkasteltiin 26 Euroopan kaupungin toimenpidesuunnitelmia, Helsinki mukaan lukien. Johtopäätös on, että kaupungeissa tarvitaan kiireellisesti kattavaa riskinarviointia ja -hallintaa kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Tänä vuonna voimaan tulleessa EU:n kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevassa CER-direktiivissä korostetaan myös resilientin kaupunki-infrastruktuurin tarvetta.
Missä tilassa kotikatusi on? – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tasoa voidaan tarkastella kaupungeissa Swecon kehittämän työkalun avulla
Missä tilassa kotikatusi on? – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tasoa voidaan tarkastella kaupungeissa Swecon kehittämän työkalun avulla
Ovatko kotikatusi rakenteet ja kiinteistöt sopeutuneet vuoden 2050 ilmastoon? Miten helleaalto vaikuttaisi asuinalueeseesi? Pysyykö talosi turvassa ankaralla rankkasateella? Missä asioissa kaupungin pitäisi lisätä kestokykyään? Nämä kysymykset nousevat usein esiin, kun keskustellaan kaupunkiemme ilmastokestävyydestä ja sopeutumiskyvystä. Tässä artikkelissa esitellään State of your Street -menetelmä ja digitaalinen työkalu, joka mittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tietyn luokittelujärjestelmän avulla ja tarjoaa näin välitöntä tietoa kaupunkilaisille ja päättäjille alueen tilasta.
Harmaasta vihreäksi – luontoa hyödyntämällä säästetään infraa ja yhteiskunnan kuluja
Harmaasta vihreäksi – luontoa hyödyntämällä säästetään infraa ja yhteiskunnan kuluja
EU:n alueella on yksi maailman tiheimmistä liikenneinfrastruktuurin verkostoista, mutta se ikääntyy ja siihen kohdistuu kasvavia paineita liikenteen lisääntyessä. Kunnossapitovaje aiheuttaa rappeutumista, kuten sortumia ja huonokuntoisia päällysteitä. Syksyn 2023 rankkasateiden tuhojen hintalappua lasketaan edelleen Norjassa ja Ruotsissa: verrokkina voidaan tarkastella vuoden 2021 tulvien aiheuttamia tie- ja rautatierikkoja Luoteis-Saksassa, missä infran korjauskustannukset nousivat 2 miljardiin euroon. Asfalttipintojen oheen on suunniteltava luontopohjaisia ratkaisuja, jotta yhteiskuntamme olisi kantokykyisempi ilmastonmuutoksen edessä. Esittelemme tässä raportissa ajankohtaisia hankkeita, joissa ratkaistaan kaupunkien haasteita, ja toivomme julkaisun inspiroivan muita suunnittelijoita, insinöörejä ja arkkitehteja maailmanlaajuisesti.
Miksi resilienssi on tärkeää Swecon, asiakkaidemme ja koko yhteiskunnan kannalta?
Miksi resilienssi on tärkeää Swecon, asiakkaidemme ja koko yhteiskunnan kannalta?
Olemme globaalissa käännekohdassa, jossa erilaiset taloudelliset, poliittiset ja humanitääriset hätätilat pahenevat, kun ilmastokriisi voimistuu maailmanlaajuisesti. Lukuisten poliittisten keskustelujen, kansainvälisten konferenssien, tieteellisten selvitysten ja ylivoimaisen todistusaineiston lisäksi terveyteen ja hyvinvointiimme vaikuttavat kriisit ovat kiihdyttäneet ihmisten aktivoitumista ja edistäneet maailmanlaajuista konsensusta siitä, että ilmastonmuutokseen ja sen systeemisiin seurauksiin on reagoitava kiireellisesti. Kaikkien maailmalla meneillään olevien kriisien myötä resilienssistä on tullut tärkeämpää kuin koskaan. Yhteiskuntarakenteiden on sopeuduttava kriiseihin ja pystyttävä toipumaan niistä.
Uusilla digitaalisilla työkaluilla kohti kaupunkien resilienssiä ja selviytymiskykyä
Uusilla digitaalisilla työkaluilla kohti kaupunkien resilienssiä ja selviytymiskykyä
Sweco on koonnut uuden kantokykyistä elinympäristöä tukevan suunnittelun työkalupakin, joka yhdistää erilaisia digitaalisia työkaluja. Työkalupakin avulla kaupungit voisivat rakentaa kokonaisvaltaisesti resilienssiä visualisoimalla ja kartoittamalla kaiken kantokyvyn vahvistamiseen tarvittavan resursseista ja ilmastoriskeistä kaupunkikehityksen hiilipäästöihin. Työkaluilla voidaan havainnollistaa myös toimenpiteiden vaikutukset YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja yhdenmukaisuus vihreiden investointikriteerien, kuten EU taksonomian, kanssa.
Aurinkoenergiasta resilienssiä
Aurinkoenergiasta resilienssiä
Pohjoismaissa on toistaiseksi vain vähän aurinkoenergiakapasiteettia verrattuna esimerkiksi Alankomaihin ja Saksaan. Kehitys seuraavien vuosien aikana on myönteinen: arvioiden mukaan Suomen aurinkoenergiakapasiteetti kasvaa noin 7 GW:iin tämän vuosikymmenen aikana. Aurinkoenergian avulla voitaisiin lisätä sähköjärjestelmän resilienssiä ja sähkön saatavuutta sähkökatkojen aikana tietyissä kriisitilanteissa, jos järjestelmiin liitettäisiin varainverttereitä ja akkuja.
Resurssiviisaat yhteisöt, tuhlailevista tehokkaiksi: Energia-, vesi- ja ruoantuotantojärjestelmien optimointi
Resurssiviisaat yhteisöt, tuhlailevista tehokkaiksi: Energia-, vesi- ja ruoantuotantojärjestelmien optimointi
Resilienssiä lujitetaan myös vahvistamalla elinympäristöjen palautumiskykyä. Tämä tarkoittaa, että kriisin jälkeen kantokykyinen yhteisö kehittyy ja pääsee eteenpäin sen sijaan, että jäisi paikoilleen tai ottaisi takapakkia. Kriiseistä voi myös oppia.
Resurssiviisaat yhteisöt ovat varmistaneet energian, veden ja ruoan saannin erilaisissa hätä-, häiriö- ja riskitilanteissa. Swecon asiantuntijat osoittavat, kuinka resurssien ja toimitusverkostojen monipuolistamiseen tähtäävä suunnittelu parantaa paikallista varautumista ja tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja globaalien toimitusvirtojen täydennykseksi. Hajautetun paikallisen lähestymistavan tavoitteena on nostaa esille keskinäisten yhteyksien ja yhteisöllisyyden tarve sekä samalla toteuttaa toimenpiteitä, jotka monipuolistavat vaihtoehtojamme, saavuttaa tietty omavaraisuustaso, lisätä mahdollisten kriisivalmiuksien määrää ja viedä kohti kestävää ja integroitua resurssien hallintaa.
