Ilmaston lämmetessä kotien viilentämisen tarve kasvaa – energiatehokkuus ohjaa suunnittelua

/siteassets/uutiset-2020/laasonen_niina_770x380.jpg

Ilmaston lämmetessä kotien viilentämisen tarve kasvaa – energiatehokkuus ohjaa suunnittelua

6 heinäkuuta 2020
Ilmaston lämmetessä pitkät hellejaksot yleistyvät myös Suomessa. Pohjoismaiseen tapaan kodit on meillä tyypillisesti suunniteltu kestämään erityisesti kylmyyttä ja talvia. Miten kaupunkien tulisi jatkossa valmistautua ja sopeutua voimistuviin helteisiin? Lue Swecon energia-asiantuntijan ajatuksia siitä, millaisilla ratkaisuilla koteja voidaan viilentää energiatehokkaasti.

Hellepäiviä on tänä kesänä takana jo useita – kesäkuun aikana mittareiden elohopea kipusi useasti jopa yli 30 asteen. Tulevaisuudessa kuumat sääjaksot tulevat yhä voimistumaan, yleistymään ja pitenemään, ja helteiden vaikutukset tuntuvat erityisen konkreettisesti kasvavissa ja tiukkaan asutuissa kaupungeissamme.

Kaupungeissa käytettyjen rakennusmateriaalien, kuten asfaltin ja betonin lämmönjohtavuus on suuri. Päivisin kaupunkirakenteet varastoivat auringon lämpöenergiaa, joka vapautuu yöllä muodostaen kaupunkeihin niin kutsuttuja lämpösaarekkeita. Öisin kaupungin ja maaseudun välinen lämpötilaero voikin olla jopa 5–10 astetta.

Swecon tuore Urban Insight -raportti tutkii kuumuutta kaupungeissa ja etsii ratkaisuja siihen, miten kaupunkisuunnittelussa voidaan torjua kuumuuden ja pitkien hellejaksojen haittavaikutuksia ihmisiin. Kaupunkien täytyisi raportin mukaan parantaa kestokykyään hellejaksoja vastaan.

Suomessa rakennussuunnittelun lähtökohtana on pitkään ollut lämpimän ilman pitäminen sisällä, eikä koteja ole suunniteltu lämpenevään ilmastoon. Swecon talotekniikan energia-asiantuntija Niina Laasonen kollegoineen miettii työssään muun muassa sitä, miten rakennuksiin voidaan toteuttaa energiatehokkaita viilennysjärjestelmiä. Hän on huomannut, että viime vuosina kotien viilennyksen tarpeeseen on alettu vihdoin heräämään.

”Vielä aika harvassa kodissa Suomessa on viilennysjärjestelmä, mutta vuoden 2018 helleaalto selkeästi herätti kiinnostuksen, ja 2020-luvulla jäähdytysratkaisujen kysyntä tulee taatusti vielä lisääntymään.”

Viilennyksen avulla terveelliset ja turvalliset sisäolosuhteet

Samalla kun ilmasto lämpenee, Euroopan väestö myös vanhenee. Suomessakin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien suhteellinen määrä kasvaa vauhdilla. Jo valmiiksi haavoittuvaiset asukkaat – vanhukset ja lisäksi esimerkiksi pienet lapset – kärsivät eniten myös helteistä ja korkeista sisälämpötiloista. Kuumuus aiheuttaa monia kansanterveydellisiä ongelmia: useampi eurooppalainen kuolee helleaaltojen seurauksena kuin muihin luonnonvaaroihin yhteensä.

”Rakennusvaiheessa ei pitäisi tinkiä siitä, että ihmisille tarjotaan terveellinen ja turvallinen sisäilmasto. Me suunnittelijat haluamme ehdottomasti tarjota sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Suomessa lämpötilat nousevat nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Kun tartumme tähän ongelmaan nyt, ei helteistä välttämättä tule meille niin isoa kansanterveydellistä ongelmaa kuin se jo on monissa Euroopan maissa”, Laasonen sanoo.

Laasonen myös huomauttaa, että kansanterveydellisen ongelman lisäksi helteistä voi tulla myös kansantaloudellinen ongelma. Ihmisten työteho tutkitusti laskee keskimäärin kaksi prosenttia jokaista yli 25 asteen nousevaa lämpöastetta kohden. Tänä keväänä moni teki töitä kotoaan käsin, ja tulevaisuudessa etätyöskentelyn on ennustettu lisääntyvän. Tällöin kotien viilentämiseen on tarvetta myös perusterveiden kaupunkilaisten näkökulmasta.

Kotien viilennykseen on tarjolla energiatehokkaita ratkaisuja

Yleistyvät hellejaksot vaativat rakennusten sijoittamisen huolellisempaa suunnittelua, lähiympäristön varjostamista ja arkkitehtonisia ratkaisuja, mutta myös uutta taloteknologiaa. Laasonen kertoo, ettei pelkkä passiivinen auringolta suojautuminen enää riitä.

”Me suunnittelijat suosittelemme uusiin asuinrakennuksiin viilennysjärjestelmän rakentamista. Rakennusten viilentämiseen voidaan nykyisillä teknologioilla tehdä kustannus- ja energiatehokkaita ratkaisuja. Kun jäähdytykseen hyödynnetään samaa järjestelmää kuin lämmitykseen, ei investointi ole valtava. Viilennysratkaisulla pystytään myös kuivaamaan sisäilmaa, jolloin hieman korkeampikin sisälämpötila tuntuu huomattavasti miellyttävämmältä.”

Laasonen puhuu myös kiertotaloudesta: Tilojen jäähdytyksessä syntyy lauhdelämpöä, joka voidaan kierrättää takaisin ja hyödyntää esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitykseen. Ylimääräistä energiaa ei tarvita.

”Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa on jo kaukokylmäverkot, joiden kautta pystymme tuottamaan jäähdytyksen energiatehokkaasti ja kierrättämään lämmön kaukolämpöverkkoon hyödynnettäväksi. Pientalot puolestaan ovat suurelta osin sähkölämmitteisiä, joten niihin saadaan helposti viilennys lämpöpumppujen avulla ja samalla pienennetään merkittävästi ostoenergiankulutusta talviajalla”, Laasonen kiteyttää.

Building resilience: being young and getting old in a hotter Europe on Swecon kolmas Urban Insight -raportti liittyen ilmastotoimiin kaupungeissa. Raporttisarjassa Swecon asiantuntijat esittelevät dataa, faktoja ja tutkimustietoa, jota tarvitaan turvallisten ja kestävien tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen suunnittelussa.