Projektipäällikkönä Swecolla: ”Hiilijalanjälkeen vaikuttaminen on infrahankkeissa pitkä prosessi”

/siteassets/uutiset-2020/anton_aronen_770_380.jpg

Projektipäällikkönä Swecolla: ”Hiilijalanjälkeen vaikuttaminen on infrahankkeissa pitkä prosessi”

19 huhtikuuta 2020
Ratasuunnittelija Anton Aronen hyödyntää työssään koulutustaan maanmittaajana. Rataympäristö on opettanut käsittelemään paineita ja tekemään huolellista työtä myös suurissa raitiotieallianssihankkeissa.

Kuka olet ja mitä teet Swecolla? 

Olen Anton Aronen ja vastaan tällä hetkellä Kruunusillat-hankkeen ratateknisestä suunnittelustaViime vuodet olenkin työskennellyt pääasiassa suurten raitiotieallianssien projektitoimistoilla. 

Koulutukseltani olen maanmittauksen diplomi-insinööri ja mittasin aikaisemmin junanratojen raidegeometriaa raiteiden kunnossapitoa ja rakentamista vartenTaustani ansiosta hallitsen erilaiset koordinaatistot, joita käytetään raidegeometrian määrittämisessäLisäksi tiedän, miten suunnitelmat konkretisoituvat työmaallaMonet työtehtävät radalla ovat myös opettaneet käsittelemään paineitamistä on paljon hyötyä suurissa raitiotiealliansseissa. 

Minkälaisissa raideprojekteissa olet tällä hetkellä mukana? 

Pari vuotta sitten toimin suunnittelijana ja myöhemmin ratasuunnittelun varaprojektipäällikkönä Raide-Jokerissa, mikä antoi hyvää oppia nykyistä tehtävääni varten. Raide-Jokerissa minulla oli kotikenttäetu, koska synnyinkotini sijaitsee 500 metrin päässä Itäkeskuksen päätepysäkistä ja olen kulkenut bussilla 550 koko nuoruuteni. Suunnittelijan näkökulmasta Raide-Jokerin reitiltä löytyy useita haastavia paikkoja, vaikka ratikka ei kuljekaan keskustan kautta. Esimerkiksi Itäkeskuksen päässä raitiotie kulkee pohjaolosuhteiden vuoksi pohjavesikaukalossa metroradan siltojen alla. 

Loppukesästä 2019 aloitin Kruunusillat-hankkeessa, jossa pelkästään tarjouskilpailuvaihe oli mielenkiintoinen kokemus. Tiivis työpajatyöskentely asiakkaan kanssa oli kaukana kuivasta sopimuspapereiden pyörittelystä. Allianssityöskentely vaatii kaikilta yhteistyö- ja ongelmanratkaisukykyjä, ja jokainen saa laittaa persoonansa peliin. Kruunusilloissa on mukana paljon asiantuntijoita eri yhtiöistä, mikä on todella hedelmällistä. Siinä saa paljon hyviä kontakteja ja ystäviä! 

Erityisen kiinnostavaa on ollut osallistua Väyläviraston hankkeeseen, jossa luotiin rataverkon kunnossapidon tukemistyölle yhteinen ohje. Vaikka junanratoja tarkastetaan ja kunnossapidetään säännöllisesti, ohje vie turvallisuuden askeleen pidemmälle. Yhtenäiset käytännöt auttavat muun muassa toimimaan oikein ongelmatilanteissa. Ohjeen teossa kuunneltiin lukuisia ratatekniikan asiantuntijoita ja tukemistyötä tekeviä yrityksiä. Ohjetta on tarkoitus päivittää jatkossakin. 

Miten kestävän kehityksen arvot näkyvät projekteissasi? 

Raitiotiehankkeissa kehitetään julkista raideja raitiotieliikennettä, mikä vähentää yksityisautoilun tarvettaYhä enemmän infra-alalla näkyvät myös erilaiset seurannat, esimerkiksi hankkeen hiilidioksidipäästöistä. Kiinnitämmekin koko ajan enemmän huomiota siihen, minkälaisia työmenetelmiä ja materiaaleja valitaanTaloudellisesti paras ratkaisu ei enää riitä, vaan tärkeää on myös materiaalin kierrätettävyys. 

Vapaa-ajalla olen innokas lintubongari ja seuraan ympäristö- ja ilmastokeskustelua tarkasti. Haluan suojella luontoa ihan viimeiseen asti. Tiedostan työssäni raidesuunnittelijana, että hiilijalanjälkeen vaikuttaminen on pitkä prosessi. Siihen löytyy kuitenkin ihan yksinkertaisia konsteja, kuten raidegeometrian suunnittelu mahdollisimman joutuisaksi. Kun raiteiden linjaukset tehdään kaavoituksesta alkaen sellaisiksi, että kiihdytykset ja jarrutukset ovat taloudellisia, raideliikenteen energiankulutusta pystytään minimoimaan. 

Tämä haastattelu on osa Projektipäällikkönä Swecolla -artikkelisarjaa. Lue aiemmin julkaistut haastattelut täältä: https://www.sweco.fi/uutiset