Projektipäällikkönä Swecolla: ”Kaavoituksessa tehdään kauaskantoisia ratkaisuja”

/siteassets/uutiset-2020/timo-rysa_770_380.jpg

Projektipäällikkönä Swecolla: ”Kaavoituksessa tehdään kauaskantoisia ratkaisuja”

18 elokuuta 2020
Arkkitehti Timo Rysä yhdistelee työssään kokemustaan rakennussuunnittelusta ja kymmenistä kaupunkien kaavoitushankkeista. Hänen suunnittelufilosofiaansa kuuluu, että kaavoja kannattaa korjata nykytiedon valossa. Silloin huomioidaan paremmin esimerkiksi kestävät hulevesiratkaisut ja virkistysalueiden verkostomaisuus.

Kuka olet ja mitä teet Swecolla?

Olen arkkitehti Timo Rysä ja toimin Swecolla suunnittelupäällikkönä maankäytön hankkeissa. Myös myynti ja asiakashankinta ovat minulle todella mieleisiä tehtäviä. Tapaan mielelläni asiakkaita erilaisissa tilanteissa ja suunnitteluympäristöissä.

Miksi olet kiinnostunut juuri kaupunkien kaavoituksesta ja maankäytöstä?

Kaavoitus vaatii hyvin erilaisten intressien yhteensovittamista ja julkishallinnon epävirallistenkin menettelytapojen tuntemista. Silloin työt saadaan etenemään tehokkaasti.

Minua motivoi myös pyrkimys huomioida oman työn merkitys jatkosuunnittelulle. Yritän aina jättää rakennussuunnitteluun väljyyttä. Maankäytön suunnittelussa pidän siitä, että aikajänne on pitkä ja prosessi jakautuu luontojaan kolmeen tarkastusvaiheeseen. Syklien väliin jää aikaa kehitellä ajatuksia ja valmistella muita hankkeita.

Minkälaisissa projekteissa olet ollut mukana?

Olen tehnyt maankäyttö- ja kaavoitussuunnittelua noin 30 kuntaan ja kaupunkiin idästä länteen. Iso osa projekteistani on teollisuuden ja vähittäiskaupan alalta, jossa maankäyttöön liittyy aina vahva viranomaisohjaus ja juridinen aspekti. Minua myös kiehtoo, kun kaavoituksessa on mukana yksityinen taho, jolla on konkreettinen intressi alueeseen. Se tuo hankkeeseen tekemisen meininkiä ja paloa.

Mieleeni on jäänyt erityisesti Äänekosken biotuotetehtaan asemakaava. Tehdas on Suomen metsäteollisuuden suurin investointi ja samalla hyvä esimerkki siitä, miten isoja hankkeita voidaan saada nopeasti suunnittelupöydältä tuotantoon. Asemakaava toteutettiin seitsemässä kuukaudessa. Samassa ajassa monessa kunnassa ei ehditä tehdä omakotitalotontin puolitusta. Kiitos onnistumisesta kuuluu asiakkaan, viranomaisten ja suunnittelijoiden yhteistyölle.

Miten varmistat asiakkaan tyytyväisyyden kaavoitushankkeissa?

Olen aina pyrkinyt aktiiviseen kanssakäymiseen. Menen mielelläni asiakkaiden luokse ja pidän siitä, kun asioita tarkastellaan saman pöydän äärellä. Suunnitteluongelmia on helpompi hahmottaa kasvokkain, jolloin voi nähdä asiakkaan välittömät sanattomat reaktiot tiettyyn suunnitteluideaan.

Parhaassa tilanteessa kaikki istuvat ja ajattelevat samalla puolella pöytää. Silloin ilmoille uskalletaan heittää rohkeasti ideoita ja kyseenalaistaa niitä hyvässä hengessä.

Miten kestävän kehityksen arvot näkyvät kaupunkikehityshankkeissa?

Tietyt teemat nousevat koko ajan voimakkaammin esiin. Teen parhaillaan useita suurten teollisuuslaitosten sijaintipaikkatarkasteluja, joissa ajan henki näkyy hyvin. Moni orastava hanke liittyy esimerkiksi uuteen akkuteknologiaan tai biopolttoaineisiin.

Myös raideliikenteen lisääntyminen näkyy tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä ja maankäytön suunnittelussa. Esimerkiksi Tampereella kaikesta rakentamisesta jopa 70–80 prosenttia on tarkoitus toteuttaa raitiovaunulinjan varteen tai vaikutusalueelle.

Jokaisessa projektissa on tärkeää muistaa, että teemme kaavoituksessa todella kauaskantoisia ratkaisuja. Oma suunnittelufilosofiani on, että kun kaavaa päivitetään, asiat pitää tehdä nykytiedon valossa paremmin. Esimerkiksi 20 vuotta sitten hankkeissa ei kiinnitetty huomiota rakentamisen aikaiseen hule- ja pintavesien hallintaan. Nyt kaavamääräyksiin lisätään esimerkiksi suotopadot, jotka estävät kiintoaineiden valumisen vesistöihin.

Myös lähivirkistysalueiden verkostoihin kiinnitetään uusissa kaavoissa aikaisempaa enemmän huomiota. Emme halua rakentaa toisistaan irrallisia saarekkeita, vaan kytkeä alueet järkevällä tavalla toisiinsa.

Tämä haastattelu on osa Projektipäällikkönä Swecolla -artikkelisarjaa. Lue aiemmin julkaistut haastattelut täältä >>