Suomen ensimmäinen kattava maalämpöselvitys toteutettiin Helsingissä

/siteassets/uutiset-2020/helsinki_maalampo_kuva_770_380_kartta.jpg

Suomen ensimmäinen kattava maalämpöselvitys toteutettiin Helsingissä

12 toukokuuta 2020
Helsingin kaupunki laatii parhaillaan uutta maanalaista yleiskaavaa. Vuonna 2050 Helsingissä on jo yli 200 000 asukasta enemmän kuin nykyään, mikä on huomioitava kaikessa energian- ja maankäytön suunnittelussa. Siksi kaupunki tilasi Swecolta Suomen ensimmäisen kattavan selvityksen maalämmön mahdollisuuksista.

Helsingin kaupungin tavoitteena on vähentää päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Maalämpö on kytketty myös osaksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitteita.

”Maalämmön selvittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun laadimme maanalaisen yleiskaavan suunnitteluperiaatteita ja linjauksia”, kertoo projektipäällikkö Pekka Leivo Helsingin kaupungin teknistaloudellisesta yksiköstä.

Maalämpöselvityksen tarkoituksena on ohjata maalämpökaivojen suunnittelua Helsingissä. Yksi avoimista kysymyksistä oli, miten maalämmön hyödyntäminen suhteutuu kantakaupungin koko ajan kasvavaan maanalaisen rakentamisen tarpeeseen. ”Lisäksi arvioimme, miten suuri osa kokonaislämmöntarpeesta voidaan kattaa maalämmöllä”, toteaa maankäytön asiantuntija arkkitehti Maritta Heinilä Swecolta.

Uudenlainen selvitys vaati monialaista substanssiosaamista

Yhtä kattavaa maalämpöselvitystä ei ole laadittu koskaan aikaisemmin, ja maanalainen yleiskaavakin on maailmassa toinen laatuaan: ensimmäinen toteutettiin Helsingin kaupungille vuonna 2011. Tiedonhankinta oli monivaiheista ja -tasoista.

”Tämän tyyppisessä työssä on erittäin tärkeää käsitellä asioita useammasta näkökulmasta. Swecon substanssiosaaminen on erittäin laaja-alaista maankäytön suunnittelussa ja sen vaatimissa taustaselvityksissä”, Leivo sanoo.

Kaava ohjaa suurten kalliotilojen ja tunneleiden suunnittelua ja toteuttaa osaltaan tiiviimmän kaupunkirakenteen suunnittelua sekä siirtää toimintoja maan alle.

”Tavoitteena on lisätä maanalaisten tilojen monipuolista käyttöä ja kalliotilojen hyödyntämistä. Kaavaehdotuksen on määrä valmistua vuoden vaihteessa”, lisää kaavasta vastaava Eija Kivilaakso Helsingin maankäytön yleissuunnittelusta.

Maankäytön suunnitteluun liittyi ympäristövaikutusten arviointia ja paikkatietoselvityksiä. Lisäksi Swecon asiantuntijat etsivät ratkaisuja juridisiin kysymyksiin. ”Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on maalämmön suunnittelussa, kuten kaavoituksessa ylipäätään, erittäin tärkeää”, Heinilä korostaa.

Lisäksi tarvittiin kattavaa maalämpö- ja energiajärjestelmien suunnitteluosaamista. ”Teimme energiasimulointeja ja arvioimme kokonaislämmitystarpeen tutkimalla eri aikakausien pientaloja, toimistoja ja asuinkerrostaloja eri puolilla Helsinkiä”, kertoo Swecon elinkaarisuunnittelun projektipäällikkö Niina Laasonen.

Maalämpökaivojen suunnittelua lähestyttiin tuoreesta näkökulmasta. ”Maalämpökenttien simuloinnissa on tapana edetä rakennus kerrallaan. Selvityksemme kattoi kuitenkin koko Helsingin, joten päätimme tarkastella kerralla kortteleita tai asuinalueita”, lisää Swecon maalämpöjärjestelmien asiantuntija Mika Penttinen.

Paras maalämpöpotentiaali on kaupungin reuna-alueilla: rakennuskannan modernisointi lisää mahdollisuuksia kantakaupungissa

Talotekniikka- ja paikkatietoja yhdistelemällä maalämmön tilavaatimuksia pystyttiin peilaamaan Helsingin yleiskaavan tavoitteisiin. Näin selvisi, missä maalämmölle on tilaa.

”Suurin potentiaali on pientaloalueilla”, Laasonen sanoo. Yleiskaavan vaatima tehokas rakentaminen onkin usein ristiriidassa maalämmön tilavaatimusten kanssa. ”Kantakaupungin rakentamistarve on niin suuri, ettei maalämmölle ole tilaa. Samat ongelmat näkyvät maan alla. Lisäksi moni kantakaupungin alue on sen verran vanhaa rakentamista, että maalämmön hyödyntäminen ei suoraan onnistu. Kuitenkin joillain alueilla, esimerkiksi Pikku Huopalahdessa, on mahdollista laajentaa maalämmön mahdollisuuksia energiaremonttien avulla.”

Selvityksen mukaan energiantuotanto on järkevintä huomioida korttelitasolla ja myös kaavassa on varattava tilaa alueellisille energiaratkaisuille. ”Suurilla kortteleilla voisi olla omat maalämpökeskuksensa puistomuuntamojen tapaan”, Heinilä sanoo. ”Myös yleisiä puistoalueita voitaisiin käyttää maalämpökaivojen sijoittamiseen nykyistä sallivammin.”

”Meille oli tärkeä tieto, että katseet tulisi kääntää kiinteistökohtaisista maalämpöjärjestelmistä alueellisiin”, Leivo toteaa. ”Myös tiedot eri-ikäisen rakennuskannan vaikutuksesta energiankulutukseen olivat hyödyllisiä tuloksia jatkosuunnittelun kannalta.”

Maalämpökaivojen rakentamiseen on ryhdyttävä heti

Selvityksen mukaan maalämmöllä voidaan saavuttaa Helsingin ilmastotavoitteet ja tuottaa 14–18 prosenttia kaupungin lämmöntarpeesta vuonna 2035. Maalämmön kapasiteetti riittää kuitenkin vain, jos lämmitystarve pystytään pitämään nykytasolla.

”Jos lämmitystarve kasvaa, maalämpökaivojen rakentaminen vie arvioiden mukaan 18 vuotta eikä Hiilineutraali Helsinki -tavoitteisiin ehditä”, Laasonen sanoo. Maalämmön mahdollisuuksien lunastaminen vaatiikin välittömiä tekoja. ”Ratkaisevaa on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja ryhtyä rakentamaan maalämpökaivoja laajalla volyymillä jo tänä vuonna.”

 

Helsingin kaupungin maalämpöselvitys on avoimesti kaikkien hyödynnettävissä. Lue lisää!

Olethan tutustunut Swecon energiamurrosta käsitteleviin Urban Insight -raportteihin