Imatralla luotiin konsepti hiilineutraalille urheiluhallille

/siteassets/uutiset-2021/imatran-urheilutalo-770_380.jpg

Imatralla luotiin konsepti hiilineutraalille urheiluhallille

15 maaliskuuta 2021
Imatran kaupunki toimii esimerkkinä julkisten rakennusten vähähiilisyyden edistämisessä. Sweco laati Imatran kaupungin uudelle urheiluhallille hiilijalanjälkiselvityksen, jonka yhteydessä luotiin uudisrakentamisen konsepti, jota jaetaan avoimesti vähähiilisen rakentamisen edistämiseksi Suomessa.

Imatran kaupunki suunnittelee uuden urheiluhallin rakentamista, ja samalla kehitetään hiilineutraalia rakentamiskonseptia. Taustalla on kunnianhimoinen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

”Strateginen linjauksemme on miettiä hiilipäästöjä kaikissa isoissa uudishankkeissa”, kertoo Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja Lassi Nurmi.

Uuden urheiluhallin hiilijalanjälkiselvitys tehtiin tilaohjelman perusteella ennen hankesuunnittelua. Swecon vähähiilisyyden asiantuntija Kari Nöjd kannustaakin pohtimaan hiilijalanjälkeä ajoissa.

”Keinot, jotka ohjaavat vähähiiliseen tai jopa hiilineutraaliin rakentamiseen, on tärkeää tunnistaa ennen kuin suunnitelmia on lyöty lukkoon.”

Asialla on kiire kaikissa kunnissa. ”Vähähiilisyyden edistäminen rakentamisessa on kansallinen tavoite, johon ympäristöministeriö tulee antamaan määräykset vuoteen 2025 mennessä”, Nöjd sanoo.

Huomio rakennusmateriaaleihin ja energiajärjestelmään

Hiilijalanjälkiselvityksessä otettiin huomioon rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät päästöt. ”Tutkimme esimerkiksi erilaisten rakenne- ja taloteknisten ratkaisujen mahdollisuuksia vähähiilisessä rakentamisessa ja selvitimme betoni-, puu- ja hybridirungon eroja”, Nöjd toteaa.

Hiilijalanjäljen kannalta tärkeintä on valita rakennustuotteita, joiden valmistus aiheuttaa pienimmät päästöt. Yhtä tärkeää on rakennuksen energiatehokkuus ja paikallisen uusiutuvan energian käyttö.

”Urheiluhallin sijainti on oivallinen energiankierrätyksen kannalta”, toteaa Swecon energia-asiantuntija Timo Heikkilä. ”Merkittävä osuus urheiluhallin lämmitysenergiasta on mahdollista kattaa viereisen jäähallin kylmäkoneista talteen otettavilla hukkalämmöillä.”

Puun käyttö kasvattaa hiilikädenjälkeä

Sopivalla rakennejärjestelmällä ja aurinkopaneeleilla voidaan laskea hiilipäästöjä jopa 30 prosenttia. Täysi hiilineutraalius vaatii kuitenkin myös hiilikädenjäljen kasvattamista.

”Esimerkiksi puut sitovat kasvuaikanaan ilmakehästä hiiltä, joka varastoituu puuperäisiin tuotteisiin”, Nöjd kertoo. ”Hiilijalanjäljen pienentämisen jälkeen tärkein asia onkin hiilikädenjäljen kasvattaminen.”

Paikallisuus on tärkeä keino karsia kokonaispäästöjä, ja siksi Imatran kaupunki aloitti selvityksen aikana vuoropuhelun alueen yritysten kanssa.

”Mitä lähempänä tuotteet valmistetaan, sitä pienempiä ovat kuljetuksista syntyvät päästöt”, Nurmi sanoo. ”Haluamme toimia rakennushankkeissa esimerkkinä ja tukea samalla paikallisen teollisuuden kasvua.”

Reitti hiilineutraaliuteen on jo olemassa 

Nöjd yllättyi iloisesti siitä, että markkinoilla on jo tarjolla vähähiilisiä runkoratkaisuja, jotka mahdollistavat urheiluhalleihin sopivien avarien tilojen rakentamisen. ”Vaikka rakennusalalla vasta harjoitellaan hiilijalanjälkilaskentaa, reittejä hiilineutraaliuteen on jo olemassa.”

Selvityksen tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä. ”Tiedon jakaminen kuuluu innovatiivisissa hankkeissa asiaan, ja olemme vain otettuja, jos pystymme auttamaan muita. On tärkeää jakaa ilosanomaa, joka auttaa koko kansakuntaa eteenpäin”, Nurmi korostaa.

Hän on tyytyväinen selvityksessä esitettyyn havainnolliseen mittaristoon, joka tukee päätöksentekoa ja suunnittelun ohjausta hallihankkeen edetessä.

”Minut yllätti, miten ketterästi iso suunnittelutoimisto taipui startup-henkiseen ongelmanratkaisuun. Varmoja bulkkiratkaisuja ei hyväksytty, vaan Swecon asiantuntijoilta löytyi arjen innovatiivisuutta!”

Imatran kaupungin hallitus vakuuttui hankkeen ensimmäisestä vaiheesta ja on päättänyt käynnistää urheiluhallin hankesuunnittelun.

”Olemme hakeneet ympäristöministeriöltä jatkorahoitusta, jolla hiilineutraalius- ja käyttäjäkonseptia kehitetään eteenpäin.”