Projektipäällikkönä Swecolla: ”Lujuuslaskija on projekteissa eräänlainen tekninen tukihenkilö”

/siteassets/uutiset-2021/erkki-hommo_770_380.jpg

Projektipäällikkönä Swecolla: ”Lujuuslaskija on projekteissa eräänlainen tekninen tukihenkilö”

20 tammikuuta 2021
Swecon suunnittelupäällikkö Erkki Hömmö on erikoistunut vaativien teollisuuskohteiden lujuuslaskentaan. Voimalaitoksia suunnitellaan ympäri maailmaa, ja siksi erikoisosaamista tarvitaan myös maanjäristysmitoituksesta.

Kuka olet ja mitä teet Swecolla?

Olen Erkki Hömmö ja toimin rakennetekniikan suunnittelupäällikkönä Swecon vaativan laskennan ja projektipalvelujen osastolla. Pääosin työskentelen erilaisten voimalaitosten ja teollisuusrakennusten teräsrakennesuunnittelussa ja lujuuslaskennassa. Lujuuslaskija toimii usein eri osastojen vetämissä projekteissa eräänlaisena teknisenä tukihenkilönä. Varmistamme, että lujuuslaskenta toteutetaan tehokkaasti kaikenlaisissa teräs-, betoni- ja puurakentamisen kohteissa.

Minkälaiset työtehtävät saavat sinut syttymään?

Tekninen laskenta on minulle työn mielenkiintoisin osa-alue. Erityisesti pidän haastavasta FEM-laskennasta ja stabiliteettilaskelmista. Kantavien rakenteiden suunnittelussa erilaiset stabiliteetti-ilmiöt, kuten nurjahdus, kiepahdus ja lommahdus, ovat usein mitoittavia asioita.

Minulle on myös mieleinen haaste, että teollisuusvoimalaitosten teräsrungot ovat yleensä suuria kokonaisuuksia. Isoissa projekteissa lujuuslaskija voi vaikuttaa ratkaisuillaan merkittävästi teräksen menekkiin ja kokonaiskustannuksiin. Kehitämme laskenta- ja mitoitusprosessia jatkuvasti, jotta pystymme tuottamaan tehokkaasti tarkempia laskelmia ja suunnitelmia. Se tuottaa myös materiaalisäästöjä.

Minkälaisissa projekteissa työskentelet tällä hetkellä?

Usein suunnittelukohteeni sijaitsevat ulkomailla. Siksi lujuuslaskennassa on selvitettävä aina kohdemaan vaatimukset ja hyväksymisprosessit sekä rakennesuunnitteluun vaikuttavat maakohtaiset standardit.

Viime aikoina olen suunnitellut voimalaitoksia seismisesti aktiivisille alueille Chilessä ja Japanissa, mikä vaatii runkorakenteen maanjäristyssuunnittelua ja -mitoitusta. Seismisillä alueilla mitoituksessa käytettävät vaakavoimat ovat suurempia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa, joissa huomioidaan lähinnä tuulivoimat. Maanjäristysnormeissa materiaaleihin liittyy erilaisia suunnitteluohjeita, joilla varmistetaan rakenteen sitkeä käyttäytyminen.

Suomessa olen toiminut monissa korjausrakentamiskohteissa, esimerkiksi Tampereen Koskikeskuksessa. Muutosten tekeminen kantaviin rakenteisiin on aina haastava tehtävä. Aluksi on selvitettävä tarkkaan, miten alkuperäisen rakenteen on ajateltu toimivan. Kaikki asiat eivät selviä vanhoista suunnitelmista, ja siksi tärkeä osa työtäni ovat työmaakatselmukset ja yhteistyö työmaan kanssa.

Korjausrakentamishankkeiden toteutuksissa on suuria eroja. Esimerkiksi voimalaitoksissa prosessi saa seisoa saneerauksen takia vain pari kolme viikkoa. Työmaavaiheet onkin käytävä läpi asiakkaan ja työmaan kanssa huolella etukäteen, jotta kaikki tietävät aikataulun ja valitut ratkaisut. Sen sijaan kauppakeskushankkeissa toteutusvaihe on yleensä pidempi, jolloin pystymme käymään vuoropuhelua työmaan kanssa myös rakentamisen aikana.

Miten tuotat asiakkaille lisäarvoa omissa projekteissasi?

Pyrin selvittämään hyvissä ajoin asiakkaan tarpeet ja kaikki ne asiat, jotka tuottavat hänelle lisäarvoa. Erityisesti teollisuusprojekteissa on tärkeää käydä asiakkaan kanssa ratkaisut ja ideat yhdessä läpi jo esisuunnitteluvaiheessa. Valitut ratkaisut sitovat koko loppuprojektia.

Suunnittelijalla on hyvä olla selkeänä mielessä, miten suunnitteluprosessi etenee, jolloin osaamme pyytää lähtötietoja oikeassa vaiheessa ja asiakas saa tarvitsemansa dokumentit ajallaan. Minulla on tapana kirjata jokaisen projektin jälkeen ylös huomioita, ja se auttaa käymään asiakkaan kanssa läpi oikeat asiat seuraavissakin projekteissa riittävän aikaisessa vaiheessa. Pyrin myös siihen, että jos aikataulu suinkin antaa myöten, nukun yön yli ja katson edellisen päivän laskelmat läpi aamulla uudelleen uusin silmin.

Projektipäällikkönä Swecolla -juttusarja esittelee kerran kuussa yhden swecolaisen projektipäällikön. Projektipäälliköiden työssä asiakkaan tarpeet asettuvat keskipisteeseen, ja välillä painitaan haastavienkin kysymysten parissa. Juttujen avulla jaamme tietoa yli toimialarajojen projekteista, joissa olemme olleet tai olemme parhaillaan mukana. Lue kollegoiden onnistumisista ja opituista kokemuksista.