Vähähiilisten rakennusten suunnittelua tuetaan päästötietokannalla: ”Rakentamisen päästösäästö voi olla miljoona tonnia vuosittain”

/siteassets/uutiset-2021/paastotietokantahanke-talotekniikan-putkia_770x380.jpg

Vähähiilisten rakennusten suunnittelua tuetaan päästötietokannalla: ”Rakentamisen päästösäästö voi olla miljoona tonnia vuosittain”

3 toukokuuta 2021
Suomen ympäristöministeriön ja ympäristökeskuksen uusi päästötietokanta tarjoaa kaikille avointa tietoa rakennushankkeen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskentaan. Yksi haasteista oli sisällyttää tietokantaan riittävän tarkat päästötiedot talotekniikasta, jonka merkitys rakennushankkeen materiaalipäästöissä on merkittävä.

Suomen ympäristöministeriö ja ympäristökeskus (SYKE) julkaisivat maaliskuussa CO2data.fi-verkkopalvelun. Kaikille avoin ja maksuton päästötietokanta sisältää tietoa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ja -prosessien ilmastovaikutuksista. Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmän vaatimuksia päivitetään lähivuosina, jolloin vähähiilisyys tulee rakennusluvan ehdoksi. Päästötietokannalle onkin kysyntää.

”Kolmasosa kasvihuonepäästöistä tulee rakennetusta ympäristöstä, joten jos näitä päästöjä säädellään, pystymme säästämään rakentamisessa yhtä paljon päästöjä kuin liikenteessä ja maataloudessa, noin miljoona tonnia vuosittain”, kertoo Suomen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön erityisasiantuntija Matti Kuittinen.

Tähän asti Suomessa on ollut käytössä vain kaupallisia päästötietokantoja, joiden lähtöaineisto ei ole aina avointa. Rakennustuotteetkaan eivät vastaa täysin Suomessa käytettyjä. Kuittinen pitääkin uuden tietokannan suurimpana etuna läpinäkyvyyttä. Erityinen piirre ovat myös hiilikädenjälkitiedot.

”Ne luovat ilmastovaikutusten arviointiin positiivista virettä. Huomioon otetaan materiaalien ilmastohyödyt, kuten tuotteeseen varastoitunut hiili tai talotekniikan metalliosien kierrätysarvo.”

Talotekniikan tietomallit valmistuvat hiilijalanjälkilaskennan kannalta myöhään

Kuittisen mukaan rakentamisessa on alettu havahtua siihen, että talotekniikalla on varsin suuri merkitys materiaalipäästöihin. ”Suurimpana syynä on, että tekniikkaa vaihdetaan useita kertoja rakennuksen elinkaaren aikana ja monet tuotteet on tehty päästöintensiivisistä materiaaleista.”

Sweco toteuttikin ympäristöministeriölle viime syksynä talotekniikan päästöarvojen selvityksen. ”Tarkastelimme, missä rakennushankkeen vaiheessa eri suunnittelualojen tietomalleista saadaan irti määrätietoja”, kertoo Swecon vastuullisen rakentamisen asiantuntija Tuomas Suur-Uski.

Haasteena on, että rakennuslupavaiheessa arkkitehtisuunnittelu on jo pitkällä, mutta LVI- ja sähkösuunnitelmia ei ole vielä mallinnettu. Talotekniikan hiilipäästöt onkin laskettava rakennuslupavaiheessa taulukoitujen määrätietojen pohjalta.

”Siksi tutkimme, minkälaisia arvoja talotekniikalle voitaisiin käyttää erilaisissa kohteissa”, sanoo Swecon energia-asiantuntija Niina Laasonen. Vertailussa oli mukana muun muassa asuinkerrostaloja, toimistoja ja liiketiloja.

Liiketilojen tekniikkapäästöt ovat moninkertaiset asuinrakennuksiin verrattuna

Selvitys osoitti, että asuinrakennusten TATE-päästöt ovat selvästi pienemmät kuin toimistojen ja kauppakeskusten.

”Syynä on, että taloyhtiöissä tehdään korjauksia vasta, kun tekniikka on käyttöikänsä päässä. Sen sijaan liiketiloissa tekniikkajärjestelmiä muokataan aina tilamuutosten yhteydessä ja vuokralaisten vaihtuessa”, Suur-Uski sanoo. Pitkäikäinen ja muuntojoustava tekniikka vähentäisi uusimistarvetta ja laskisi erityisesti liiketilojen päästöjä.

Lisäksi päästölaskennassa on katsottava aina kokonaisuutta. Jokaisella valinnalla on seurauksia, ja harva asia on yksioikoisesti hyvä tai huono.

”Esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tuottavien aurinkopaneelien valmistuksen hiilijalanjälki vaihtelee rajusti 70 ja 200 kilon per neliömetri välillä”, Kuittinen sanoo. Talotekniikkakaan ei tuota vain päästöjä. ”Se myös varmistaa rakennuksen energiatehokkuuden, turvallisuuden ja sisäolosuhteet.”

Uusi päästötietokanta sisältää nyt myös talotekniikan valmistus- ja rakentamisvaiheen sekä käytön aikaiset päästöt. Näin tietokanta helpottaa tiedolla johtamista ja päätöksentekoa rakennushankkeissa.

”Vähäpäästöisten materiaalien, prosessien ja tekniikan valinta on seuraavaksi kiinni suunnittelijoista ja rakennuttajista”, Laasonen toteaa.

 

Tutustu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämään päästötietokantaan ja sen graafisiin tiivistelmiin tutkimustuloksista!