Sisäilman tutkimukset ja kosteustekniset kuntotutkimukset

Varmistamme sisäilma- ja kosteusteknisillä kuntotutkimuksilla terveelliset ja turvalliset olosuhteet kaikille rakennuksen käyttäjille myös tulevaisuuden ilmastossa.

Sisäilma- ja kosteusteknisten tutkimusten taustalla on usein käyttäjien oireilu, vesivahinko, hajuhaitat tai muuten heikentyneet sisäolosuhteet. Sisäilmastoa voivat heikentää suunnittelu- ja rakennusvirheet, sisäilman epäpuhtaudet tai talotekniikan puutteellinen toiminta.

Lisäksi ilmastonmuutos lisää sadantaa, kovia tuulia, tulvia ja lämpötilan vaihteluja. Rakennusten julkisivuihin, vesikattoon ja alapohjaan voikin kohdistua tulevaisuudessa aikaisempaa suurempi kosteusrasitus, mikä on tärkeää huomioida uudiskohteiden suunnittelussa ja korjausrakentamisessa.

Sisäilma- ja kosteusteknisistä kuntotutkimuksista vastaavat meillä rakennusterveysasiantuntijat (RTA) sekä kosteusvaurioiden kuntotutkijat ja sisäilma-asiantuntijat. Sertifioidut ammattilaiset huolehtivat myös kosteusmittauksista, lämpökuvauksista sekä asbesti- ja haitta-ainekartoituksista.

Tunnemme eri aikakausien tyyppi- ja riskirakenteet, joten pystymme arvioimaan vaurioiden syntymekanismeja, riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja eri korjausvaihtoehtoja luotettavasti myös tulevaisuuden ilmasto-olosuhteiden kannalta.

Kiinnitämme kohdekäynnillä erityistä huomiota riskirakenteisiin ja niiden mahdolliseen vaikutukseen tilan käyttäjien kokemukseen sisäilmaolosuhteista. Havainnoimme aistinvaraisesti esimerkiksi pinnoitevaurioita, sisäilman tunkkaisuutta ja hajuja.

Aistinvaraisten arvioiden lisäksi hyödynnämme useita erilaisia tutkimusmenetelmiä:

1. Pintakosteuskartoitukset
2. Kosteusmittaukset
3. Merkkiainekokeet (rakenteen tiiviys ja ilmavuodot)
4. Olosuhdemittaukset, mm. lämpötilat, suhteellinen ilmankosteus (RH) ja hiilidioksidipitoisuudet
5. Ilmanvaihdon toiminta, mm. tulo- ja poistoilmamäärät, vetoisuus, ilman virtaussuunta, paine-erot likaisten ja puhtaiden sekä ulko- ja sisätilojen välillä
6. Sisäilman kemiallisten yhdisteiden mittaaminen, mm. VOC ja PAH
7. Rakennusmateriaalien mikrobiologinen kunto (mikrobinäytteet)
8. Materiaaliemissiot (Bulk- ja Flec-näytteet)
9. Tilojen käyttäjien sisäilmastokyselyt
10. Lämpökuvaukset
11. Rakenneavaukset

Tutkimusraportti sisältää tutkimustulokset johtopäätöksineen, listan riskitekijöistä, suositukset jatkoselvityksiä varten ja korjaustoimenpide-ehdotukset kiireellisyysjärjestyksessä.

Sisäilmastoselvitykset ja olosuhdearviot

Kuntotutkimusta kevyemmässä sisäilmastoselvityksessä arvioimme, mitkä kohteen rakenne- tai talotekniset ominaisuudet voivat heikentää sisäilman laatua tai rakennuksen kosteusteknistä ja rakennusfysikaalista toimintaa. Sisäilman laatua ja riskitekijöitä arvioidaan lähtötietojen perusteella ja aistinvaraisesti kohdekäynnillä. Toteutamme myös tilaajien määrittelemiä sisäilmakatsastuksia.

Käytämme rakenteita rikkomattomia tutkimusmenetelmiä, kuten lämpötila-, ilmankosteus- ja hiilidioksidimittauksia sekä lämpökuvauksia. Lisäksi voimme tehdä virallisen olosuhdearvioinnin.

Vesivuoto- ja kosteusvaurioselvitykset

Rakennuksen tai tontin vedenohjauksen ongelmat ovat kiinteistöjen suurimpia riskejä ja vaurioiden aiheuttajia. Vesivuoto- ja kosteusvaurioselvitys tarjoaa tietoa peruskorjauksen suunnitteluun erityisesti, jos rakennuksessa on havaittu vesivuoto tai kosteusvaurio. Selvitämme vaurioiden laajuuden ja aiheuttajan sekä ehdotamme korjaustoimenpiteitä.

Hajuhaittaselvitykset

Jos heikentyneiden sisäolosuhteiden taustalla ei ole sisäilma, tilannetta voidaan tutkia hajuhaittaselvityksellä. Usein hajuhaittojen taustalla on ilmanvaihdollinen ongelma. Rakennuksen tiloihin voi päästä hajuja esimerkiksi parkkihallista, viemäristä tai naapuritalosta. Hajuhaittoja voivat aiheuttaa myös rakennusmateriaalien emissiot, kuten muovimattojen kemialliset yhdisteet.

Sisäilmatyöryhmätoiminta ja sisäilmastokyselyt

Aina sisäilmatyöryhmätoiminnan taustalla ei ole sisäilmaongelmia. Työryhmätoiminta voi olla osa kiinteistön suunnitelmallista ja ennakoivaa ylläpitoa. Työryhmän tehtävänä on mahdollisten riskien arviointi ja diagnosointi sekä ongelmiin puuttuminen, ennen kuin ne aiheuttavat oireita tilojen käyttäjille. Vuositarkastuksen yhteydessä voidaan toteuttaa ennakoiva sisäilmatarkastus.