Tuusulan teollisuusalueen rohkeasti erilainen vastuullisuuskonsepti

Voiko teollisuusalue olla energiaomavarainen, mutta myös viihtyisä ja arkkitehtonisesti kaunis? Tuusulan kunta suunnittelee Focus-hankkeessa mittavan kokoista teollisuusaluetta, jonka vastuullisuuskonsepti luotiin yhdessä useiden sidosryhmien kanssa Swecon ohjauksessa. Konsepti korostaa sosiaalista vastuullisuutta aina taiteesta ihmisten hyvinvointiin.

Maailman kauneimman teollisuusalueen vastuullisuuskonsepti

Tuusulan kunta suunnittelee Focus-hankkeessa yhtä Pohjoismaiden suurimmista teollisuusalueista keskeiselle paikalle Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyyteen. Kunta valitsi Swecon kumppanikseen 5,5 neliökilometrin kokoisen alueen  vastuullisuuskonseptin luomisessa.

”Halusimme pohtia ulkopuolisen vastuullisuusasiantuntijan kanssa, mitä meidän olisi kuntana mahdollista tehdä. Selkeä viesti potentiaalisilta kiinteistönomistajilta ja vuokralaisilta oli, että vastuullisuuteen pitäisi kiinnittää huomiota jo teollisuusalueen suunnittelussa”, kertoo Tuusulan kunnan elinkeinopäällikkö Toni Popovic. Myöhemmin vaikutusmahdollisuudet vähenevät.

Tavoitteena on nostaa vastuullisuus osaksi teollisuusalueen imagoa ja tarinaa sekä houkutella alueelle vastuullisia toimijoita kansainvälisesti. ”Lähtökohta maailmanluokan vastuullisuuskonseptin luomiselle oli kaikin puolin hyvä, koska Tuusulan kunta esimerkiksi omistaa pääosan maa-alueesta”, toteaa Swecon johtava asiantuntija Tommi Lampikoski.

Kunnan rohkeus yllätti konsultin. ”Kunnan toiveena oli alusta lähtien, että Tuusulaan rakennetaan yksi maailman visuaalisesti kauneimmista teollisuuspuistoista. Se on aika makea juttu!”

Konseptoinnissa huomioitiin eri näkökulmat aina energiaomavaraisuudesta maankäyttöön ja infrasta liikkumiseen. Popovic arvosti Swecon laajaa osaamista sekä kykyä katsoa tavoitteita sopivan idealistisesti ja realistisesti. ”Vastuullisuutta pitää käsitellä moniulotteisesti.”

Vastuullisuusratkaisut tarkentuivat työpajoissa

Vastuullisuuskonsepti luotiin yhteistoiminnallisesti noin 20 eri sidosryhmän kanssa. Haastatteluihin ja työpajoihin osallistui esimerkiksi Uudenmaan liitto, Vantaan kaupunki sekä erikokoisia kiertotalous- ja energiasektorin toimijoita.

”Työpajat olivat projektin mieleenpainuvin asia, ja moni osallistuja arvosti sitä, että pääsi vaikuttamaan alueen suunnitteluun jo kehityskaaren alussa”, Popovic kertoo. Työpajoissa esiin nousseilla näkemyksillä on jo ollut vaikutusta esimerkiksi asemakaavoitukseen. ”Lisäsimme kaavaan osallistujien pyynnöstä raskaan kaluston latauspaikat.”

Popovicille oli iloinen yllätys, että työpajoihin saatiin mukaan niin paljon ihmisiä. Osallistujien houkuttelu ei jäänyt kunnan harteille. ”Sweco oli todella aktiivinen porukan saamisessa paikalle, ja hyödyksi käytettiin henkilökohtaisiakin kontakteja.”

Konseptoinnissa hyödynnettiin Swecolta palvelumuotoilua ja pitkää kokemusta teollisuusympäristöjen vastuullisuusratkaisuista. Lampikosken mukaan maailman luokan konseptin kehittäminen ei silti ollut helppo tehtävä, mutta yhdessä siinä onnistuttiin.

”Yhdessä tekeminen kunnan luovan ja dynaamisen porukan kanssa oli todella inspiroivaa, ja he tunnistivat hyvin myös realiteetit, kuten alueen rakentamisen pitkän aikajänteen”, Lampikoski sanoo. Valittujen vastuullisuusratkaisujen pitää pysyä relevantteina myös lähivuosina.

Vastuullisuuskonsepti toteutuu toimintasuunnitelman kautta

Työpajoissa kiteytyi, minkälaisiin vastuullisuusratkaisuihin teollisuusalueella kannattaa keskittyä, ja parhaat ratkaisut koottiin toimintasuunnitelmaan. Popovic korostaa sosiaalista vastuullisuutta.

”Se on yritysalueilla usein vaikein osa-alue toteuttaa, mutta nyt siihenkin löytyi ideoita, kuten yhteiskäyttöiset tilat ja taideohjelman laatiminen, mikä taitaa olla yritysalueilla aika harvinaista.”

Alueen kehittämisessä panostetaan jakamistalouteen aina kokoustiloista liikkumisvälineisiin. Yhteisöllisyyttä tuetaan ei-kaupallisilla oleskelutiloilla ja lenkkipoluilla, joita alueen asukkaatkin voivat käyttää.

”Teollisuusalueella voi olla elämää myös työpäivän jälkeen”, Lampikoski korostaa. Alueen kauneus on tärkeä osa työntekijöiden viihtymistä, ja siihen panostetaan niin skandinaavisella arkkitehtuurilla kuin muraaleilla. ”Taiteellahan on Tuusulassa pitkät perinteet.”

Kiertotaloutta edistetään rakentamisen aikana maamassojen uudelleenkäytöllä, ja infrastruktuurin rakentamisen edelläkävijyys näkyy hulevesiratkaisuissa.

”Tuusula on myös kumppanina hankkeessa, jossa edistetään luonnonkasvien käyttöä kunnan viheralueilla”, Popovic kertoo. Alueelle halutaan luoda myös kaikkia toimijoita yhdistävä ja hukkalämpöjä hyödyntävä energiaekosysteemi. ”Sen konseptointi on vielä alkuvaiheessa, koska sopimuskokonaisuus on monimutkainen. Olemme kuitenkin saaneet keskustelun auki.”

Hankkeeseen saatiin ulkopuolista rahoitusta EU:n URBACT IV -ohjelman EcoCore-projektina. Konseptin toteuttaminen edellyttää vielä päätöksiä, jotka tulevat ajankohtaiseksi, kun alueen suunnittelu etenee.

Kuvat: Tuusulan kunta