Raideliikenteen valoisa tulevaisuus – Tampereen ratikka
Tampereen ratikka
Tampereen kaupunki
Ratasuunnittelu
Raideliikenteen valoisa tulevaisuus – Tampereen ratikka
Tampereen ratikka on tehnyt tuloaan jo pitkään. Ensimmäisen kerran raitiovaunua ehdotettiin kaupunkiin nimittäin jo vuonna 1907. Hanke jäi kuitenkin ensimmäisen maailmansodan jalkoihin, ja 1920-luvulla Tampereen joukkoliikennemuodoksi valikoitui bussi. Viime vuosisadalla ratikan kolinaa ei Tampereella kuultu, vaikka raitiotieliikenne nousi useaan otteeseen esiin puheenaiheena.
Lopulta 2000-luvulla Tampereella havahduttiin siihen, että kapealla kannaksella sijaitsevan kaupungin bussiliikenne ei jatkossa pysyisi kaupungin kasvavan asukasluvun perässä. Todettiin, että bussiliikenteellä ei ole enää tilaa laajentua. Raitiotien rakentaminen nousi jälleen ajankohtaiseksi asiaksi.
Viimein syksyllä 2016 pullot poksahtivat auki ja kuohuvaa kaadettiin laseihin. Tampereen ratikkaa suunnittelevan Raitiotieallianssin jäsenet olivat juuri saaneet tietää kaupunginvaltuuston hyväksyneen Raitiotieallianssin kehitysvaiheen suunnitelmat, mikä mahdollisti toteutusvaiheeseen siirtymisen. 15 kilometrin mittaisen raitiotien rakennustyöt käynnistyivät Tampereella vauhdilla jo heti loppuvuodesta 2016.
Ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen Suomessa kehitettiin ja rakennettiin kokonaan uutta raitiotiejärjestelmää.
Yhteistyöllä onnistumisiin
Tampereen kaupunki päätti toteuttaa raitiotien kaksiosaisena hankkeena, jossa tilaaja, rakentajat ja suunnittelijat muodostivat raitiotien infran osalta yhdessä Raitiotieallianssin. Swecon suunnitteluosaajat valittiin allianssin kilpailutuksessa vastaamaan osasta Tampereen ratikan rata-, katu- ja kaupunkisuunnittelua sekä kaikista hankkeen ratateknisistä järjestelmistä kuten sähköradasta ja turvalaitteista sekä linjalla että varikolla.
Allianssi poikkeaa perinteisemmästä hankintamallista useallakin tavalla. Allianssi on yhteistyömalli, jossa suunnitelmat ja päätökset tehdään yhdessä kaikkien allianssiin kuuluvien toimijoiden kesken. Allianssilla on myös käytössään big room, eli yhteinen tukikohta ja projektitila suunnittelua varten.
Allianssihankkeessa kaikki sitoutuvat hankkeen tavoitteisiin ja tavoitekustannukseen jo alkuvaiheessa. Tavoitteiden seurantaa tehdään koko hankkeen ajan ja sekä onnistumisista seuraavat bonukset että epäonnistumisista seuraavat tappiot jaetaan kaikkien osapuolten kesken. Allianssissa kaikki ovat samalla puolella.
Allianssissa Tampereen kaupungin edustajana toimiva raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen kertoo, että Tampereen ratikka on Suomessa edelläkävijä. Tuominen kokee, että allianssiin valituilta yrityksiltä ja asiantuntijoilta vaadittiin uskallusta lähteä uuteen aluevaltaukseen. Kaiken kaikkiaan hanke on ollut osapuolille mittava ja varmasti myös mielenkiintoinen oppimisprosessi.
Oppimisesta innovaatioihin
Hankkeen rakennustyöt etenivät sovitussa tahdissa, ja ensimmäinen ratikka kaarsi pysäkille aikataulussa. Se kuitenkin vaati tekijöiltä halua sekä kehittää että kehittyä. Kun Tampereen ratikkaa lähdettiin toteuttamaan, modernia raitiotieosaamista oli Suomessa vain vähän. Eikä ihme – olihan ehtinyt kulua yli sata vuotta siitä, kun Suomessa viimeksi suunniteltiin ja rakennettiin uutta raitiotiejärjestelmää.
Suunnittelutyö vaati swecolaisilta erityisen innovatiivista asennetta ja hyvää yhteistyökykyä. Swecolaiset ovat omaksuneet paljon uutta, mutta myös olleet mukana kehittämässä esimerkiksi uudenlaisia raiderakenteita, sähkösyöttöä ja turvalaitteita. Ratikan suunnitellussa on huomioitu Suomen vuodenajat ja pyritty minimoimaan esimerkiksi talvikelien ratikalle aiheuttamat haasteet.
Raitiotieradan ja pysäkkien sovittaminen olemassa oleville kaduille oli sekä paneutumista vaativa projekti että hieno onnistuminen. Lähtökohtana oli, että uusi raitiotie ei saanut vaarantaa tai hankaloittaa Tampereen muun liikenteen toimintaa. Lisäksi rata- ja katusuunnittelussa huomioitiin ydinkeskustan tiheä johto- ja kaapeliverkosto, alueen kiinteistöt sekä lukuisat muut toimijat ja sidosryhmät.
“Yhteistyö swecolaisten kanssa sujui erinomaisesti. Suunnittelutiimi oli todella tehokas, vastuuntuntoinen ja ammattitaitoinen”, Tuominen kehuu.
Kysymys on ammattitaidon lisäksi asenteesta ja motivaatiosta. Swecon suunnittelijoille oli tärkeää, että raitiotie suunnitellaan kerralla hyvin ja huolella. Tampereen ratikassa on erityisen hienoa se, että hanke tarjosi tekijöille mahdollisuuden jättää kädenjälkensä merkittävään ja näkyvään osaan tulevaisuuden Tamperetta.
Ennakoiden kohti tulevaisuuden Tamperetta
Vuonna 2021 ensimmäinen osa radasta valmistui ja Tampereen raitioliikenne käynnistyi suunnitellusti 9. elokuuta. Kokonaisuudessaan raitiotie otetaan käyttöön vuonna 2024, kun radan tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa oleva läntinen puoli on valmis.
Raitioradan rakentaminen sai luonnollisesti huomiota Tampereella. Mitä pidemmälle projekti eteni, sitä innostuneemmaksi vastaanotto muuttui. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota viestintään ja vuorovaikutukseen. Sen ansiosta tamperelaiset pysyivät koko ajan kartalla siitä, mitä työmaalla tapahtui. Sisäiseen ja ulkoiseen palautteeseen vastattiin ja reagoitiin nopeasti, huolella ja harkinnalla.
Ratikka paljolti mahdollistaa ja myös ohjaa sitä, minne kaupunkia voidaan edelleen täydennysrakentaa. Hankkeen suunnitelmaratkaisut pohjautuivat kestävän kehityksen periaatteisiin, sekä taloudellisten resurssien, kunnossapidon että ympäristön kannalta.
Onnistuneista hankkeista nousee usein uusia mahdollisuuksia. On mahdollista, että raitiotierakentaminen Tampereen seudulla jatkuu. Näissä tulevaisuuden visioissa rataa rakennetaan 30 kilometriä lisää ja se ulottuu myös Tampereen lähikaupunkeihin.
Raiderakentamisen tulevaisuus näyttää Pirkanmaalla hyvin valoisalta.
Kuva: WSP Finland Oy, Idis Design Oy ja Tampereen kaupunki.